HUSin apulaisylilääkäri on huolissaan ikäihmisten liian matalasta koronarokotekattavuudesta.
Yli 80-vuotiaiden suomalaisten koronarokotekattavuus on tällä hetkellä 52 prosenttia ja 75–79-vuotiaiden vasta 18 prosenttia, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastosta.
HUSin apulaisylilääkäri, infektiosairauksien dosentti Eeva Ruotsalainen pitää lukuja huolestuttavan alhaisena.
– 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla pitäisi tavoitella ainakin yli 80 prosentin rokotuskattavuutta, jos me oikeasti haluaisimme taata sen, että meidän ikääntynyt väestömme ei sairastuisi vakavasti, Ruotsalainen sanoo.
Lue myös: Tutkijalta kovaa arvostelua Suomen koronarokoteohjelmalle – "Tämä tauti on paljon muutakin"
Tutkimus: Koronan sairastaneet lapset suuremmassa riskissä sairastua diabetekseen
Piikille kaksi kertaa
Tänä vuonna ikääntyneimmille influenssa- ja koronarokotukset annetaan tarkoituksellisesti eri aikaan. Koronarokotteiden antaminen aloitettiin elokuussa ja influenssarokotteiden nyt lokakuussa.
Päätös koronarokotusten aikaistamisesta liittyy siihen, että viime syksynä rokotukset aloitettiin puolisentoista kuukautta liian myöhään, koska ne ajoitettiin yhtä aikaa influenssarokotteiden kanssa. Koronaepidemia oli jo lähes huipussaan, kun rokotuksia osassa maata vasta aloiteltiin.
Viive lisäsi ikääntyneiden sairaalahoitoon joutumista ja kuolleisuutta, sillä kahdessa kuukaudessa koronaan kuoli yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin ensimmäisenä pandemiavuonna yhteensä.
– Oli tärkeää aloittaa koronarokotukset tänä syksynä iäkkäimmille aiemmin, koska korona ei edelleenkään noudata kausiluonteisuutta emmekä tiedä, missä kohtaa syksyn voimakkain korona-aalto tulee. On yritetty tehdä parasta mahdollista arviota. Osassa Euroopan maita koronarokotuksia annetaan iäkkäimmille kaksi kertaa vuodessa. Sillä pyritään turvaamaan suojan kesto toistuvien epidemia-aaltojen aikana.
Lue myös juttu elokuulta: Helsinki aloittaa maksuttomat koronarokotukset riskiryhmiin kuuluville – tässä aikataulut
Suuria eroja eri puolilla maata
Rokotuskattavuudet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maata.
Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella yli 80-vuotiaiden koronarokotekattavuus on 76,7 prosenttia, kun esimerkiksi Itä-Uudellamaalla se on 30 ja Vantaalla ja Keravalla 35.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kattavuus on 43, Varsinais-Suomessa 54 ja Helsingissä 52 prosenttia.
– Tällä vauhdilla ei päästä korkeisiin rokotuskattavuuksiin kuin joillain itäisen Suomen hyvinvointialueilla. Nyt ihmisten pitäisi mennä rokotuksiin, nyt on se aika ja rokotuspisteille mahtuu. Rokotuspisteisiin on satsattu ja meidänkin alueellamme on vapaita aikoja. Esimerkiksi HUSin järjestämällä Meilahden tornisairaalan rokotuspisteellä rokotetaan riskiryhmäläisiä, ja sinne pääsee ilman ajanvarausta vuoronumerolla, Ruotsalainen kehottaa.
MTV:n Huomenta Suomessa keskusteltiin lokakuun alussa koronarokotusohjelmasta. Juttu jatkuu videon alla.
9:55
Haastattelussa olivat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Lotta Oksanen.
Korona ei ole vain flunssa
Tilanteen taustalla voi Ruotsalaisen mukaan olla parikin tekijää.
– Olen ollut HUS-yhtymässä organisoimassa ikäihmisten, riskiryhmien ja myös henkilöstön rokotuksia jo vuosien ajan, joten tiedostan, että ikääntyneet ovat erittäin rokotusmyönteisiä. He menevät kyllä rokotukseen, jos he tietävät, milloin pitää mennä ja saavat apua rokotusajan varaukseen.
– Ajanvarauksen helpottaminen muuta kuin netin kautta on äärettömän tärkeää. Ikääntyneiden rokotusajanvaraukselle tulee olla puhelinnumero, ja heitä voidaan lähestyä myös kirjeellä rokotusten alkamisessa.
"Viestinnällinen haaste" liittyy koronataudin vähättelyyn julkisuudessa.
– Jos sanotaan, että covid-19-koronatauti on sama asia kuin tavallisen flunssaviruksen aiheuttama lievä nuhakuume eikä siitä tarvitse välittää, se vääristää ymmärryksen asiasta.
– Vaikka koronavirus leviää hengitysteitse, se ei ole vain hengitysteihin rajoittuva infektio, vaan voi vaikuttaa moniin elinjärjestelmiin pitkäaikaisesti. Korona ei ole kuin flunssavirus riskiryhmille eikä ikääntyneille, sillä heillä on suuri riski joutua sairaalahoitoon tai menehtyä.
Ruotsalainen toteaa, että sairastettu korona ja influenssa lisäävät myös aivo- ja sydäninfarktin riskiä vähintään vuoden ajan.
– Viestintä on voinut kohdentua niin, että ikäihmiset ja riskiryhmäläiset eivät ole ymmärtäneet, millaisesta taudista on kysymys.