Kuka kuuluu koronan tai influenssan riskiryhmään? Entä voidaanko väärin perustein rokotusta hakeva käännyttää rokotuspaikalta?

Syksyn rokotuskausi on hyvässä vauhdissa, mutta kuka kuuluu riskiryhmään ja käännytetäänkö ovelta, jos ilmaista rokotetta menee hakemaan väärin perustein?

Takana ovat ainakin toistaiseksi ne ajat, kun koronarokotus jaettiin kaikille. Osalle väestöstä rokotetta kuitenkin yhä vahvasti suositellaan ja riskiryhmäläisille se, kuten influenssarokotuskin, tarjotaan ilmaiseksi. 

Koronan ja influenssan riskiryhmään kuuluvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listauksen mukaan kaikki ne, joiden terveyttä sairastuminen uhkaa oleellisesti.

Ykstyiskohdat vaihtelevat

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, suositusten yksityiskohdat vaihtelevat. 

Alle 7-vuotiaat lapset ja 65 vuotta täyttäneet saavat influenssarokotteen jo ikänsä vuoksi riippumatta siitä, kuuluvatko he sairauden vuoksi riskiryhmään.

Lääketieteellisistä syistä influenssan riskiryhmään kuuluvia ovat esimerkiksi kroonista sydänsairautta, kuten sepelvaltimotautia, sairastavat, astmaatikot, diabeetikot, epileptikot, vähintään keskivaikeasta uniapneasta kärsivät, Parkinsonin tautia ja syöpää sairastavat sekä syöpähoidossa olevat.

Influenssarokotusta suositellaan myös vakavalle influenssalle alttiin lähipiirille eli perusterveille, joiden rokottaminen antaa epäsuorasti suojaa riskiryhmiin kuuluville perhepiirissä.

Koronarokotuksen perussarjaa suositellaan kaikille

Koronarokotuksen perussarjaa THL suosittelee kaikille aikuisille, jotka eivät ole aiemmin saaneet koronarokotuksia, sekä riskiryhmiin kuuluville 12–17-vuotiaille. Perussarjan rokotukset kannattaa THL:n mukaan ottaa, vaikka olisi sairastanut taudin kerran tai useammin.

Voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan kahden rokoteannoksen perussarjaa. Taudin sairastaneelle rokotetta suositellaan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua sairastetusta taudista

Koronan tehosterokote on maksuton kaikille 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, joilla on jokin vakavan koronan riskiä lisäävä sairaus.

Tarjolla on myös paranneltu rokote

Infektiosairauksien dosentti ja HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo, että sekä koronan että influenssan riskiryhmään kuuluminen on pyritty pitämään samoina, koska "muuten tilanne menee liian hankalaksi".  

– Periaatteessa voi sanoa, että jos on mikä tahansa krooninen sairaus, voi käytännössä katsoa kuuluvansa maksuttomien influenssa- ja koronarokotteiden piiriin. Tärkeintä on se, että mahdollisimman moni riskiryhmään kuuluva ottaa influenssa- ja koronarokotteet. 

– Lisäksi yli 85-vuotiaille ja yli 50-vuotiaille voimakkaasti immuunipuutteisille on tälle kaudelle maksuttomana saatavilla paranneltu, tehokkaampi influenssarokote.

MTV:n Huomenta Suomessa keskusteltiin lokakuun alussa koronarokotusohjelmasta. Juttu jatkuu videon alla.

Ketään ei käännytetä rokotuksesta

THL:n mukaan sen, kuuluuko rokotettava maksuttoman korona- tai influenssarokotuksen kohderyhmään, arvioi terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lääkäri. 

Myös hoitava lääkäri voi Ruotsalaisen mukaan arvioida listauksen ulkopuolelta muun tilan tai sairauden, joka altistaa vakavalle koronataudille ja ohjata rokotukseen. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi pitkäaikainen liikkumattomuus tai huono ravitsemustila, jotka heikentävät elimistön toimintakykyä. 

– Sanoisin, että kannattaa ajatella mieluummin niin, että riskiryhmään kuukuva saa maksuttoman rokotteen, eikä niin, että hän ei sitä saisi. Eli jos henkilö itse arvelee kuuluvansa riskiryhmään ja menee joukkorokotuspisteelle, ei sitä aleta kyseenalaistamaan, eikä sitä pidä kyseenalaistaa, Ruotsalainen toteaa.

Ruotsalaisen mukaan myöskään ajanvarauksessa ei kysytä tarkempia tietoa riskiryhmäläisyydestä. 

– Kun koronarokotteita oli koronapandemian alkuaikana vähän, silloin riskiryhmään kuuluminen tarkennettiin ajanvarauksessa. Nyt tilanne on toinen. 

Ruotsalainen kehottaa yli 65-vuotiaita sekä sairautensa tai lääkehoitonsa takia riskiryhmiin kuuluvia hakemaan maksuttomat influenssa- ja koronarokotteet heti, kun ne ovat saatavilla. Rokotukset ovat hänen mukaansa tärkein ennaltaehkäisevä keino estää vakava sairastuminen ja tautiin menehtyminen.

Lue myös:

    Uusimmat