Lääkärit kiirehtivät uutta koronastrategiaa, tartuntamäärät eivät enää ratkaisevia: "Voitaisiin alkaa suhtautua normaalina tautina"

Helsingissä koronan ilmaantuvuusluku on noussut viimeisten kolmen viikon aikana ollen nyt 103. Uusia tartuntoja todetaan päivässä noin 60-80, joista valtaosa nuorilla aikuisilla. 

– Kyllä tässä on taustalla EM-kisaturismia. Nämä voivat olla jatkotartuntojen jatkotartuntoja. Voidaan sanoa, että deltavirus tuli meille Pietarista, ja leviää nyt enimmäkseen baareissa, ravintoloissa ja vapaa-ajalla.

Lue lisää: Kisaturisteista välttelivät tartunnanjäljittäjiä – kaksi kolmasosaa jäi tavoittamatta pääkaupunkiseudun kunnassa

Tartuntojen määrän kasvusta huolimatta sairaassa olevien koronapotilaiden määrä ei ole kasvanut Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiirin alueella.

Pelkkä tartuntojen määrä ei Heinäsmäen mukaan enää ole riittävä mittari epidemiatilanteen seuraamiseen rokotusten edetessä.

– Meidän ei pitäisi enää katsoa pelkkiä tartuntojen määrää, vaan vaikutuksia yhteiskuntaan. Sairaalahoidossa olevien määrä tai kuolleiden määrä ei ole kasvanut. 

Myös HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan tartuntalukuja tulee nyt katsoa eri tavalla, kuin aiemmin.

– Rokotekattavuus etenee ja tartunnat leviävät nuorempien ikäryhmissä. Meillä pitäisi olla uusia keinoja ja strategia siihen, miten tautiin suhtaudutaan varsinkin pian kesän jälkeen, kun rokotekattavuus alkaa olla hyvällä mallilla.

Uusi strategia saadaan syksyllä

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee parhaillaan kolmatta koronan hybridistrategiaa, jossa huomioidaan myös rokotekattavuus. Uusi strategia on määrä ottaa käyttöön syksyllä, kertoo STM:n osastopäällikkö Taneli Puumalainen.

– Vielä ei olla varsinaisen suunnitelman tai sen luonnoksen tasolla vaan kerätään tietoa epidemiasta ja sen kulusta. 

Heinäsmäen ja Järvisen mukaan lääkärit ja terveysturvallisuusasiantuntijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, miten koronatartuntoihin tulisi suhtautua. 

Muun muassa THL:n johtaja Mika Salminen ja THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ovat esittäneet, että tartuntojen estäminen rajoitustoimenpiteillä ei välttämättä ole perusteltua rokotekattavuuden edetessä.

Lue lisää: Mika Salminen MTV Uutisille: Ilmaantuvuuslukujen ohella täytyy tarkastella sairaaloiden kuormitusta ja kuolemantapauksia

Lue lisää: THL:n Nohynek: Koronarokotusohjelman päämäärät on pian saavutettu – onko tartuntojen estäminen enää tarpeellista?

– Tästä on erilaisia mielipiteitä. Toiset ajavat nollariskilinjaa eli sitä, että tartuntoja ei saisi olla ollenkaan tai hyvin vähän, jotta rajoituksia voitaisiin keventää. Aika iso osa kollegoistani on kuitenkin sitä mieltä, että rajoituksia olisi syytä lieventää, Heinäsmäki sanoo.

Iso-Britannian esimerkkiä seurataan

Järvisen mukaan jo parin viikon kuluttua terveysturvallisuuden ja lääketieteen asiantuntijoiden keskuudessa voitaisiin löytää yhteisymmärrys siitä, millainen riskitaso koronan osalta voidaan hyväksyä.

– Tässä seuraamme etenkin Iso-Britannian tilannetta, jossa tartuntaluvut ovat joulukuun 2020 tasolla mutta sairaalahoidon kuormitus on ollut hyvin lievää. Siellä rokotukset ovat edenneet meitä pidemmällä ja näyttäisi siltä, että sairaalahoidon riski on pienentynyt ja lähestytään normaalia tilannetta.

– Emme kuitenkaan tiedä vielä tarkkaan sitä rajaa, minkä jälkeen nuorempien tartunnoista alkaa syntyä rokotettujen, iäkkäämpien keskuudessa tartuntoja, jotka johtavat vakavaan tautiin, Järvinen lisää.

Heinäsmäen mukaan hyväksyttävän riskitason määrittäminen on lopulta poliittinen päätös.

– Meillä on kyllä hyvin paljon töitä tartunnanjäljityksessä, mutta se ei ole pääasia. Pääasia on se, miten yhteiskunta suhtautuu tähän riskiin. Lääkärinä olen sitä mieltä, että voitaisiin alkaa katsoa tautia normaalina tautina ja yrittää päästä pois rajoituksista.

– Kyllähän tilanne on menossa siihen, että korona muuttuu yhdeksi infektiotaudiksi muiden joukossa, Järvinen sanoo.