HUSin Asko Järvinen ei odota koronan tukkivan sairaaloita, vaikka virus jatkaisi jylläämistään nuorten keskuudessa

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan uusia tartuntoja on ilmennyt viime viikkoina eniten 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä.

Järvisen mukaan taudin leviämistä nuoressa väestössä helpottaa se, että heistä harva on rokotettu.

Lue myös: THL:n Salminen: Aikuisväestö rokotettu lokakuun loppuun mennessä – normaaliin paluusta tulisi keskustella jo aiemmin

– Jos katsotaan, miten tauti leviää, niin osa nuorista juhlii niin, että taudilla on tilaa ja heitä ei vielä ole rokotettu, Järvinen sanoo.

Järvinen kertoo, että viime päivinä HUS-alueella on nähty, että nuoresta ikäluokasta on levinnyt joitakin tartuntoja vanhempiin ikäryhmiin.

Sairaaloiden kuormituksen riski on aiempaa lievempi

Vaikka tartunnat lisääntyvät nyt nuoressa ikäluokassa, tartuntatilanne on erilainen kuin ennen.

– Sairaaloiden kuormituksen riskiä ei samassa määrin ole. Yksi rokote antaa suojan siltä ja iäkkäämmät ihmiset ovat jo pääosin sen rokotuksen saaneet.

Toisaalta 75 prosenttia väestöstä on ilman kahden rokotuksen antamaa suojaa. Eli käytännössä 75 prosenttia väestöstä voi yhä saada taudin ja levittää sitä eteenpäin.

Lue myös: Auttaako rokote ikäviin long covid -oireisiin? Ristomatti ja Johanna kertovat, kuinka pitkän koronan oireet muuttuivat piikin jälkeen

Järvinen arvioi taudin leviävän nuorten piirissä vielä syksylläkin. Myös vanhemmat ikäluokat saavat näistä tartunnoista osansa, mutta sairaaloiden koronapotilasmäärät tuskin kasvavat.

– Sairaaloissa varmaan nähdään, etteivät potilasmäärät nouse enää samalla tavalla kuin aikaisemmin. Eli potilaita on [syksyllä] jonkin verran, mutta runsasta määrää en odota.

Karanteeneja tulisi tarkastella

Järvinen ei kerro tarkemmin, mitä rajoituksia hänen mielestään tulisi seuraavaksi purkaa. Karanteenikäytännöt voisivat kuitenkin vaatia tarkastelua.

Järvinen huomauttaa, että karanteeniin asetetaan nyt jo aiempaa vähemmän ihmisiä.

– Kaksi rokotusta saaneita ei juurikaan ole pantu karanteeniin viimeisen parin kuukauden aikana. Kun tämä osuus väestöstä lisääntyy, karanteeniin joutuvien määrä pienenee.

Lue myös: Aloittiko karanteenirikkuri Kanta-Hämeen sairaalaepidemian? Johtajaylilääkäri kiistää huhut: "Vastuutonta, että joku on pistänyt tällaista liikkeelle"

Jatkossa karanteeneista päätettäessä tulisi Järvisen mukaan miettiä karanteenin pituutta sekä ketä karanteeniin asetetaan.

– Lisäksi joudutaan miettimään altistumistilanteita, kuten kouluja. Laitetaanko koko luokka karanteeniin vai rajataanko tarkemmin tartunnan saaneen oppilaan lähipiiri?

– Mielestäni pitäisi käydä ehkä tarkemmin lävitse sitä tilannetta, koska tiedetään, että koko luokasta aika pieni määrä on tartunnan saanut eli jatkotartuntoja tulee vähän.

Järvisen näkee taudin menevän tavallisen kausi-influenssan suuntaan, vaikkakin sen tappavuus on korkeampi ja pitkittyneet jälkioireet yleisempiä kuin kausi-influenssassa.

– Ei tämä ihan tavallinen tauti ole, mutta kun kansa on rokotettu, tämä tauti jää tänne pyörimään. Se on yksi infektio muiden mukana.

Lue myös: Apulaisprofessori arvostelee Nohynekia – "long covidin" oirekuvaa ei olla huomioitu riittävästi