Koronaa näyttää taudin ilmaantuvuuslukujen perusteella olevan liikkeellä erityisesti Kainuun, Etelä-Savon, Itä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Pienimmät ilmaantuvuusluvut ovat Lapin sairaanhoitopiirissä ja Ahvenanmaalla. Uusimmat ilmaantuvuuslukutiedot ovat viikoilta 39–40 eli syys-lokakuun vaihteen molemmin puolin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuija Leino arvioi syksyn tilanteen pysyvän varsin rauhallisena. On epätodennäköistä, että tautimäärä räjähtäisi käsiin, ellei virus muutu selvästi erilaiseksi.
– Tartunnat jatkuvat, mutta jos virustyypit pysyvät nykyisenkaltaisena, taudinkuva pysyy samantyyppisenä. Immuniteetti alkaa jo olla niin laajaa, sillä on paljon rokotuksia ja uusia aletaan antaa influenssarokotusten yhteydessä.
Tautia on myös sairastettu jo paljon, mikä osaltaan pitää tilannetta hallinnassa.
– Taudin sairastaminen ei ole pelkästään huono asia, sillä se laajentaa immuniteettia, Leino muistuttaa.
Koko koronavirusepidemian aikana Suomessa on todettu yhteensä runsaat 1,3 miljoonaa tautitapausta.
Lue myös: Korona nostaa päätään – tältä näyttää asiantuntijan mukaan tuleva talvi viruksen varjossa
THL ei innostu uudesta yleisestä rokotuskierroksesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei innostu työmarkkinajärjestöjen ehdotuksesta laajentaa koronarokotusten neljättä kierrosta nuorempiin ikäluokkiin.
Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä sanoo, ettei neljänsistä rokotuksista työikäiselle aikuisväestölle olisi olennaista hyötyä.
– Ymmärrämme toiveen, että haluttaisiin lisätehoja. Lääketieteellinen näyttö siitä, että lisätehoa merkitsevästi saataisiin perusterveelle kolme rokoteannosta jo saaneelle työikäiselle aikuiselle, on kuitenkin aika marginaalista.
Työnantajat ja palkansaajat vetosivat keskiviikkona neljänsien rokoteannosten laajentamisen puolesta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittivät, että neljättä rokotuskierrosta pitäisi Suomessa tarjota pikaisesti myös työikäiselle aikuisväestölle muun muassa siksi, että sairauspoissaoloja ja avoterveydenhuollon kuormitusta saataisiin vähennettyä.
Vastustuskykyä on jo laajalti
THL:n tutkimuksista ilmenee, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Moni nimittäin sairasti koronan kevään tautiaallon aikana. Näin ollen sairastetun taudin ja rokottamisen yhteisvaikutuksena on muodostunut niin sanottua hybridi-immuniteettia.
Nohynek muistuttaa, että uusi rokoteannos nopeasti sairastetun taudin jälkeen ei juuri lisää suojaa.
– Olemme määritelleet rokotteet lääkkeiksi, ja silloin pitää olla lääketieteellinen syy niiden antamiseksi. Pelkästään se, että ihminen haluaa rokotteen, ei riitä.
Täysi-ikäisistä ensimmäisen koronarokoteannoksen on Suomessa saanut lähes 90 prosenttia, toisen noin 87, kolmannen 66 ja neljännen noin 20 prosenttia.
Heinäkuussa THL suositteli neljänsiä koronarokoteannoksia muun muassa 60 vuotta täyttäneille sekä alle 60-vuotiaille täysi-ikäisille, jotka kuuluvat vakavan taudin riskiryhmään.
Tällä hetkellä THL suosittelee syystalven tehosteannoksia kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville.
Tautitilanteen ei odoteta pahenevan
Syksyn koronatilanne vaikuttaa THL:n ylilääkärin Tuija Leinon mukaan suhteellisen vakaalta. Tautia on kuitenkin liikkeellä varsin paljon.
Tapauksia kirjattiin runsaasti vuoden alussa, jolloin viikoittaiset määrät olivat 60 000:n tuntumassa. Loppukesästä elo-syyskuun vaihteessa uusia tapauksia todettiin noin kuusituhatta viikossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastossa viime viikolta on noin 12 000 tapausta.
THL:n kokoamien lukujen lähteenä on valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.
Todellisia tartuntamääriä ei tiedetä, sillä kaikki sairastuneet eivät käy laboratoriotesteissä.
Lue myös: Korona jyllää taas – pitäisikö kaikkien käyttää maskia? Ylilääkäri kertoo parhaat tavat torjua tartunta
Sairaalahoidossa eritoten iäkkäitä
Erikoissairaanhoidossa nimenomaisesti koronan takia on hiukan vajaat 200 ja perusterveydenhuollossa terveyskeskusten vuodeosastoilla ja kaupunginsairaaloissa kolmisensataa potilasta, arvioi THL:n Leino.
Potilaista suuri osa on iäkkäitä.
– Ikäjakauma sairaalahoidossa on siirtynyt vanhempiin päin. On vanhoja huonokuntoisia ihmisiä, jotka ovat kiikun kaakun pärjänneet kotona. Kun he saavat jonkin infektion, joutuvat he sairaalaan.
Leino kertoo, että tällä hetkellä on vain vähän epidemian alkuvaiheen kaltaisia rajuja hengitysongelmia, joiden takia jouduttiin sairaalaan.
Koronaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu Suomessa epidemian ajalta runsaat 6 000.