Koronavirus on jyllännyt maailmalla jo kuukausia – tässä viisi mysteeriä, jotka ovat yhä selvittämättä

Ensimmäiset raportit koronavirustartunnoista levisivät maailmalle joulukuussa 2019. Nyt yli puoli vuotta myöhemmin koronaviruksesta on tullut valtava, koko maailmaa koskettava terveysuhka. Vahvistettuja tartuntoja on todettu jo yli 10 miljoonaa.

Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään parhaansa mukaan virukseen liittyviä kysymyksiä ja arvoituksia. Työn alla on myös rokote, jonka avulla pandemiaan toivotaan helpotusta.

Tutkimusta geeneistä ja immuniteetistä

Nature-lehti uutisoi heinäkuun alussa viidestä asiasta, joita koronavirusepidemiasta ei vielä tiedetä. Yksi suurimmista mysteereistä on se, miksi osa tartunnan saaneista sairastuu vakavasti ja jopa kuolee tautiin, samalla kun osa selviää lievin oirein.

Tutkijat Islannissa ovat selvittäneet muun muassa ihmisten geenien vaikutusta taudinkuvaan. Tutkimustulosten mukaan ihmiset, jotka kärsivät taudin aikana hengitysvaikeuksista, kantavat todennäköisemmin yhtä kahdesta tietystä geenivariantista kuin ihmiset, jotka eivät ole sairastaneet tautia.

Tutkijat ovat yrittäneet ratkoa myös immuniteettiin liittyviä kysymyksiä. Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronaviruksen sairastanut saa immuniteetin taudille. Epäselvää on kuitenkin esimerkiksi se, kuinka pitkään immuniteetti kestää.

Vasta-aineet saattavat lehden mukaan säilyä pidempään niillä potilailla, joiden oireet ovat vakavia. Samanlainen ilmiö huomattiin SARS-taudin yhteydessä. Vasta-aineet säilyivät vakavasti sairastuneiden kehossa jopa 12 vuoden ajan. Muiden sairastuneiden kohdalla vasta-aineet hävisivät kehosta muutaman vuoden aikana.

Tutkijoiden mukaan immuniteettiin liittyy vasta-aineiden lisäksi myös paljon muuta. Katseet ovat kääntyneet muun muassa kohti immuunipuolustuksellemme välttämättömiä T-soluja.

Onko viruksesta jo olemassa mutaatioita?

Lehden esittämä kolmas epäselvyys koskee sitä, onko koronaviruksesta liikkeellä huolestuttavia mutaatioita. Mutaatioilla on mahdollisuus esimerkiksi vähentää rokotteiden tehokkuutta muuttamalla vasta-aineiden ja T-solujen kykyä tunnistaa taudinaiheuttaja.

Suurella osalla mutaatioista ei tule olemaan vaikutusta epidemiaan, mutta huolestuttavien mutaatioiden tunnistaminen voi olla haasteellista.

Epäselvää on myös se, kuinka tehokkaita mahdolliset rokotteet koronavirusta vastaan tulevat olemaan. Lehti arvioi, että tehokas rokote saattaa olla ainoa keino selättää koronavirus.

Maailmanlaajuisesti kehitystyössä on tällä hetkellä noin 200 rokotetta. Niistä noin 20 on kliinisissä tutkimuksissa eli rokotteilla tehdään kokeellisia tutkimuksia ihmisiin.

Tähän mennessä tehdyt eläinkokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että vaikka rokotteet auttavat esimerkiksi estämään keuhkoihin kohdistuvia oireita, niillä ei ole pystytty estämään tartuntaa muualla kehossa.

Tärkein kysymys yhä avoinna

Vaikka koronavirus on ollut maailman tiedossa jo puolen vuoden ajan, tärkein kysymys virukseen liittyen on yhä avoinna. Monet tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että koronavirus on lähtöisin lepakoista. Tutkijoiden mukaan viitteitä löytyy sille, että virus olisi saattanut tarttua ihmiseen jonkun toisen ”välikäden” kautta.

Viruksen alkuperää ja sitä, mistä se on ihmiseen alun perin kulkeutunut ei vielä täydellä varmuudella tiedetä.