Maailmalla on noussut epäilyjä siitä, että koronavirus voisi tulehduttaa myös keskushermoston. Sitä kautta se aiheuttaisi neurologisia ja neuropsykologisia oireita. Osa potilaista kärsii erilaisista oireista kuukausia. Suurin osa sairastaa kuitenkin taudin lievänä ja paranee suhteellisen nopeasti.
Varmaa tietoa ei ole, mikä aiheuttaa osalle koronainfektion sairastaneille pitkittyneitä ja outoja oireita. Tutkijat ja lääkärit ympäri maailmaa seuraavat tilannetta, kokemuksia ja pikkuhiljaa kertyvää tietoa.
– Tehohoidon potilaista osa on ollut sekavampia kuin normaalisti vastaavan tehohoidon jälkeen. Joku heistä on siinä kunnossa, että heidät on pitänyt palauttaa tehohoitoon osastolta.
– Neurologit arvelevat, että neurologiset ja neuropsykologiset oireet johtuisivat koronaviruksen aiheuttamasta infektiosta keskushermostossa, HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen pohtii.
Hän kuitenkin painottaa, että kaikki on vielä arvelua, koska tutkittua tietoa ei ole saatu. Neurologisten oireiden kirjo on moninainen koronaviruksen infektioon sairastuneilla. Maailmalla on todettu pitkittyneistä koronainfektion oireista kärsivillä myös pään kuumotusta, tinnitusta, pistelyä, hengästymistä ja huimausta.
– On arveltu, että keskushermoston tulehdus voisi vaikuttaa näihin sekä hajuaistin heikkenemiseen, Järvinen kertoo.
Veritulpan riski voi jatkua paranemisen jälkeen
Koronaviruksen aiheuttama verihyytymäriski ja laskimotukosriski on tiedostettu jo jonkin aikaa. Sitä on hoidettu estolääkityksellä sairaalassa olevilla potilailla. Nyt on alettu arvella, että riski voisi olla koholla pidempäänkin.
– Sitäkin mietitään, että voisiko koronavirus lisätä riskiä myös valtimoiden veritulppiin, sydänkohtauksiin ja aivoveritulppiin pitkällä juoksulla. Influenssan tiedetään nostavan näitä riskejä kuukausien ajaksi, Järvinen jatkaa.
Koronavirus tulehduttaa koko keuhkon, kun keuhkokuumeessa tulehdus on usein vain yhdessä keuhkolohkossa. Siksi on todennäköistä, että siitä toipuminen kestää pitkään.
Osalla potilaista on voinut olla myös keuhkoveritulppia ja ne jättävät jälkensä. Kotona sairastaneilla kunto saattaa palautua nopeasti.
Lue myös: Uusi suomalaistutkimus vahvistaa pelätyn asian: koronavirus leviää sisäilmassa jo pelkällä puhumisella
Voi laukaista autoimmuunisairauksia
Toisilla potilaista on ollut pitkittyneitä niveltulehduksia käsissä ja vakavaa uupumusta. Tiedetään, että infektiot voivat laukaista autoimmuunisairauksia, kuten reumaa. Ne eivät ole jälkitauteja.
– Tällaisistakin on tullut potilailta yhteydenottoja. Se ei liity suoraan koronavirukseen vaan sen aiheuttama infektio laukaisee elimistön puolustusjärjestelmän omia kudoksia vastaan.
– Näillä potilailla on ollut jo valmiina alttius autoimmuunisairauteen. Muillakin infektioilla on samanlaisia vaikutuksia. Samaan luokkaan menee todennäköisesti myös lasten kawasaki-taudin tyyppinen oireisto, Järvinen toteaa.
Koronaviruksen aiheuttama infektio on uusi, eikä tutkimuksia ole pitkittyneistä oireista. Siksi infektion jälkeen tulleiden oireiden tutkiminen ja yhdistäminen voi olla hankalaa.
Aiheesta lisää tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa.