Koronan jälkioireet voivat jäädä päälle kuin sars-epidemiassa, josta osa toipui vuosia –"Kaikkein yleisimmin esiintyy väsymysoireita"

Koronan aiheuttamat neurologiset jälkioireet, kuten väsymys, päänsärky tai muistihäiriöt saattavat jäädä osalla potilaista pitkäkestoiseksi. Neurologian dosentti Aki Hietaharju Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sanoo tutkijoiden vertaavan arvioissaan Covid-19-taudin jälkitauteja pitkälti muiden infektiotautien kehitykseen.

– Moniin infektiotauteihin liittyy jälkioireita. Esimerkiksi vuonna 2003 alkanut Sars oli Covid -19:ää rajoittuneempi ja riehui pienemmällä alueella. Tutkimuksissa on ilmennyt, että Sars-taudista selviytyneistä potilaista noin 40 prosentille jäi pitkittynyt väsymysoireyhtymä – joillekin jopa neljän vuoden ajaksi.

Sekä Sars että korona ovat koronaviruksen aiheuttamia. Sarsia aiheutti SARS-CoV ja koronaa SARS-CoV-2-virus.

Covid-19-taudin jälkioireet saattavat myös kestää pitkään.

 – Alustavat tiedot kolmen kuukauden seurannan perusteella osoittavat, että osalle potilaista tulee pitkittyneitä neurologisia oireita, Hietaharju sanoo.

Koronan on todettu aiheuttavan laajan kirjon neurologisia oireita väsymyksestä ja päänsärystä aina aivosairauksiin. Toisaalta korona on jyllännyt keskuudessamme tieteen näkökulmasta vasta lyhyen aikaa, joten sataprosenttisia varmuuksia koronan pitkäaikaisista vaikutuksista ei voida vielä sanoa.

– Yleisin oire maailmanlaajuisesti on ollut väsymysoireyhtymä. Myös kognitiiviset oireet kuten muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöt ovat yleisiä. Haju- ja makuaistihäiriöt ovat olleet myös hyvin yleisiä. Niitä on tullut erityisesti infektion alussa, mutta ne ovat väistyneet melko pian.

Vakavimmat oireet sairaalahoidossa olevilla

Koronainfektio saattaa aiheuttaa sitä sairastaville hyvinkin vakavia neurologisia oireita, kuten enkefalopatiaa, jonka voi Hietaharjun mukaan kääntää suomeksi aivosairaudeksi.

Vaikea-asteisimpia neurologisia komplikaatioita ovat myös aivokuume ja aivoverenkiertohäiriöt. Nämä eivät siis ole jälkioireita, vaan liittyvät pääsääntöisesti vaikea-asteiseen koronaan, joka edellyttää sairaalahoitoa.

Koronan neurologisia oireita on Hietaharjun mukaan tutkittu tiiviisti heti koronan leviämisen alkuvaiheista lähtien.

– Asiaa on tutkittu hämmästyttävän paljon jo tässä reilun puolen aikana, mitä pandemia on maailmassa jyllännyt. Ensimmäisiä julkaisuja alkoi tulla Kiinasta Wuhanin alueelta jo tammi-helmikuussa. Nyt aiheesta Covid-19 ja neurologia on jo yli 2 000 tieteellistä julkaisua, Hietaharju sanoo.

Aivoinfarktin riski pelättyä pienempi

Vielä keväällä koronaan yhdistetty aivoinfarktiriski ei näytä uusimpien tutkimusten valossa enää yhtä suurelta uhkalta. Hietaharju kertoo tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan aivoinfarktin riski Covid-19-potilailla on samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi influenssa A:ssa ja B:ssä eli 0,5 prosenttia.

 – Luulen, että aivoinfarktin sairastavuus on vähentynyt viime kuukausina, koska on opittu käyttämään verta ohentavia lääkkeitä heti, kun tiedetään, että on vaikeampi infektio kyseessä.  Covid-19 infektio lisää veren hyytymisaktiviteettia, joka altistaa verisuonitukoksille ja aivoinfarkteille. Suomessa tämä ymmärrettiin jo varhain ja sairaalahoitopotilaille annettiin verenohennuslääkettä jo alkuvaiheessa estämään tukoksia.

Hietaharju kertoo, että vakavan muodon koronasta sairastaneille on myös suurempi riski saada pitkäkestoisia jälkioireita.

– Tutkimusten mukaan 70 prosenttia jälkioireista väistyy kuitenkin ensimmäisen kolmen kuukauden aikana sen jälkeen, kun koronainfektio on sairastettu.

Lue myös: Ahdistuneisuutta, psykooseja – uusi tutkimus: korona voi aiheuttaa nuoremmissakin ikäryhmissä vakavia komplikaatioita