Julkisuuslaki ei velvoita kuntaomisteisia osakeyhtiöitä luovuttamaan tietoja toiminnastaan, kuten kuntien omia sisäisiä yksiköitä.
Julkisyhteisöjen omistamat in house -yhtiöt tulee saada julkisuuslain piiriin, vaatii ohjelmistoyrittäjien edunvalvoja Ohjelmisto- ja e-business ry. Näitä julkisomisteisia yhtiöitä toimii useilla eri sektoreilla, esimerkiksi ict- palveluissa, ravitsemusalalla, taloushallinnossa ja logistiikkapalveluissa.
Kunnan ei tarvitse kilpailuttaa liikevaihdoltaan suuriakaan palveluita, jos ne tuottaa in house -yhtiö, jossa kunta on osakkaana. Tällaiseen järjestelyyn kunta voi lunastaa pääsyn pienimmillään alle tuhannen euron sijoituksella. Suurten julkisomisteisten yhtiöiden liikevaihto on kasvanut viime vuodet voimakkaasti.
Julkisuuslaki ei velvoita kuntaomisteisia osakeyhtiöitä luovuttamaan tietoja toiminnastaan, kuten kuntien omia sisäisiä yksiköitä. Ruotsissa julkisomisteiset in house -yhtiöt ovat julkisuuslain piirissä, kun ne saavat yli puolet tuloistaan kunnalta, valtiolta tai muulta julkisyhteisöltä.
Suomen yli 300 kunnasta runsaat 50 on julkaissut ostolaskunsa. Sairaanhoitopiireistä laskunsa on julkaissut vain kaksi, sanoo sanoo Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha.
– Verovarojen käytön on oltava tiedossa ja tarkastettavissa. Ei voi mitenkään olla oikein, että avoimesti ja omilla rahoillaan toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan sellaisten julkisomisteisten yritysten kanssa, joilla sivuutetaan hankintojen kilpailutukset ja joiden veroeurojen käytön tehokkuudesta tai tehottomuudesta ei kukaan saa tietoja.
Oikeusministeriö pyysi lausuntoja julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta vuonna 2019. Kilpailu- ja kuluttajavirasto totesi tuolloin, että julkista toimintaa on viime vuosina siirretty yhä enemmän kuntien ja valtion omistamille osakeyhtiöille. Tämän seurauksena julkisten hankintojen läpinäkyvyys on osin heikentynyt.
Tuolloin KKV katsoi, että julkisuuslain soveltamisalan laajentaminen kuntien in house -yhtiöihin parantaisi lähtökohtaisesti tiedonsaantia julkisista hankinnoista.
Ohjelmistoalalla ei ole mitään asiakasomistajilleen aitoa lisäarvoa tuottavia in house -yhtiöitä vastaan, painottaa Roiha. Kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnan yhtiöiden kanssa pitäisi kuitenkin olla läpinäkyvää.
– Ilman avoimuutta ja läpinäkyvyyttä in house-markkina ei toimi, joten julkisuuslaki on välttämätön työkalu, Roiha sanoo.
– Haluamme yksinkertaisesti tietää, käytetäänkö verovarat diileissä in house -yhtiöiden kanssa tehokkaasti vai tehottomasti. Nyt kukaan ei tiedä. Yli 80 prosenttia kunnista ei julkaise ostodataansa, ja in house -yhtiöihin ei julkisuuslaki yllä.