Tummakutrinen senjorita lehahtaa haastatteluun Kuopion torikahvilaan. Leikkimielessä espanjaksi heitetyt esittäytymisrepliikit eivät häntä hätkäytä. Amani Al-mehsen vastaa sujuvasti ja naureskelee etunimensä deminutiivi- eli hellittelymuodolle. Amanita tarkoittaa espanjassa kärpässientä, joukosta erottuvaa ja monipilkkuista.
Amani Al-mehsen on yksi harvoista kolmoistutkinnon suorittaneista ylioppilaista tänä keväänä. Itse asiassa hän kirjoitti yo-kokeen jo vuosi sitten, mutta sai lähihoitajatutkinnon valmiiksi nyt. Se ja lukio tulivat suoritetuiksi neljässä vuodessa. Ihan hyvä saavutus alle parikymppiselle – ammattikin valmiina jo yo-lakkia sovittaessa.
Hengästyttävän opintoputken jälkeen seuraavaksi hänellä on ensi perjantaina pääsykoe Tampereen yliopistossa.
– Pyrin opiskelemaan politiikan tutkimusta ja kansainvälistä politiikkaa. Innostuin kansainvälisestä vaikuttamisesta viime kesänä Amerikassa ollessani siellä stipendiohjelmassa, hän viitoittaa.
Amani Al-mehsen oli Suomen edustaja transatlanttisessa BFTF-ohjelmassa eri maista tulleiden 45 nuoren joukossa. Joukko verkostoitui ja tapasi professoreja ja huippudiplomaatteja Washingtonissa ja muissa kaupungeissa.
– Keskusteltiin kansainvälisistä asioista, tehtiin EU-simulaatioita. Loin suhteita kenties tuleviin valtiojohtajiin, joihin pidän edelleen yhteyttä, hän kertoo.
Matkan maininkien vanavedessä hän on ollut USA:n suurlähetystön Arktisessa konferenssissa. Suurlähettiläs Bruce Oreck on kutsunut hänet myös itsenäisyyspäivän juhliinsa juhannuksen alla. Kovin monelle tuoreelle savolaiselle ylioppilaalle kutsuja ei ole ennen sadellut.
Vanhemmat Saddamia pakoon Kuopioon
Amani Al-mehsenin opettajavanhemmat olivat varakasta sukua Saddam Husseinin Irakissa. Isä vastusti diktaattoria eikä suostunut tämän sotilaaksi. Sen vuoksi äiti otettiin pantiksi. Perhe pääsi pakenemaan kahden poikansa kanssa Saudi-Arabiaan, missä pakolaisleirillä syntyi kolmas poika.
He saivat turvapaikan 90-luvun puolivälissä Suomesta ja Kuopiosta, jossa Amani syntyi. Perhe elätti itsensä elintarvikekaupalla ja kasvoi vielä kolmella pojalla. Äiti opiskeli nopeasti suomen kielen ja päätyi tulkiksi. Isä matkusteli paljon. Amanin ollessa ala-asteella isä palasi Irakiin.
Amani Al-mehsen jäi 17-vuotiaana omilleen, kun äiti lähti töihin Irakin suurlähetystöön pojat mukanaan. Isästään hän ei ole kuullut juuri mitään.
– Olen ollut itsenäinen aina. Äiti on opettanut minulle työn merkityksen. Olemme enemmänkin ystäviä, hän kuvaa.
Koulussa kiusattiin kielipäätä
Amani Al-mehsen vaihtoi ala-asteella koulua muutaman kerran, ja uuteen tullessa hän koki jääneensä ulkopuoliseksi.
– Tytöt kiusasivat, koska olin erilaisesti eloisa ja pärjäsin poikien kanssa, sanoo kuuden veljen sisko.
Kokemukset vahvistivat häntä keskittymään kouluun. Erityisesti kielet tulivat tutuiksi niin lukiossa kuin ammattikoulussakin, jolloin hän oli harjoittelussa Espanjassa ja Irlannissa. Suomea, englantia ja arabiaa hän puhuu sujuvasti, ruotsia ja espanjaakin kohtalaisesti.
Lähihoitajan erikoistuminen lapsiin ja nuoriin voi olla plussaa akateemisella ja kansainvälisellä uralla. Amani Al-mehsen kannattaa vihreitä arvoja ja on kiinnostunut politiikasta, muttei ole puoluepoliittisesti vielä sitoutunut. Tästä Suomen edustajasta kuulemme vielä.