Vaihtelevan talvisään takia on varoitettu pahasta kevätroudasta jo useaan otteeseen. Vesi on rouhinut paikoin asvalttipintoja jo nyt. Siltoihin runsassateinen talvi ja vaihtelevat lämpötilat vaikuttavat eri tavalla.
– Lämpimät talvet voivat vaikuttaa enemmän jokien virtaamien ja talvitulvien kautta. Joskus tulee lisäksi niin sanottuja jääpato-ilmiöitä ja muita, jotka kuluttavat siltaa. Enimmäkseen sillat ovat niin hyvin rakennettuja, että sinänsä tällainen talvi ei vaikuta paljoa, Liikenneviraston silta-asiantuntija Timo Tirkkonen sanoo.
Norjassa moottoritien silta notkahti, kun maanvyörymä liikutti sillan välitukia. Moottoritie jouduttiin sulkemaan sillan osalta kokonaan Etelä-Norjassa.
Suomessa ei ole niin sateista ja maastokin on tasaisempaa. Tirkkonen muistuttaa, että silloissa on kuitenkin samanlaisia ongelmia kuin missä tahansa teissä. Silloissa kun on asvalttipäällyste, kuten muissakin teissä.
Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen toteaa, että kostea talvi on aina tuhoisa Suomen teiden päällysteille.
– Se on aina ongelmallinen, koska päällysteisiin ja sen rakoihin pääsee vettä, joka sitten jäätyy, sulaa ja jäätyy. Tämä aiheuttaa reikiintymistä huonokuntoisilla päällysteillä. Sama ilmiö näkyy sitten tietenkin siltapäällysteillä.
– Lisäksi suolaaminen on ongelma siltojen osalta, koska se lisää sitä betoniin kohdistuvaa rasitusta, mutta meidän nykyinen betoni kestää kuitenkin suolausta paremmin kuin aikaisemmin, Karjalainen sanoo.
Tarkastuksia säännöllisesti
Liikennevirasto tekee yleistarkastuksia silloille viiden vuoden välein. Tarkastus on ulkoistettu Liikennevirastolta kilpailutuksen kautta eri konsulttiyhtiöille, joiden työntekijät ovat käyneet tarvittavan koulutuksen.
– Siltojen yleistarkastusten kautta saamme siltojen kunnon kehittymisen hyvin selville. Tarkastukset raportoidaan siltarekisteriin tilastotietona. Tarvittaessa sitten tehdään erityistarkastuksia, Tirkkonen kuvailee.
Liikenneviraston kunnossapito-osaston johtaja Jukka Karjalainen muistuttaa, että Suomessa on noin 15 000 siltaa, joista suurin osa on tulossa peruskorjausikään. Huonokuntoisten siltojen määrä on kasvamassa hitaasti, koska rahoitus on kaikissa tienkunnossapito-osuuksilla tiukkaa.
– Parlamentaarinen korjausvelkakomitea on esittänyt lisärahoitusta perusväylänpitoon. Tulemme näkemään miten se kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluiden jälkeen tulee toteutumaan, se rahoitushan olisi meille tarpeen, Karjalainen sanoo.
– Lisärahoituksella pystymme pysäyttämään korjausvelan kasvun. Jos sitä rahaa ei tule, niin silloin joudumme kriittisiin rakenteisiin, joihin sillatkin kuuluu, ohjaamaan rahoitusta muualta. Ongelmana tietenkin on, että ei ole kovin montaa aluetta, mistä sitä rahaa voi ohjata, koska emme haluaisi huonontaa päivittäisen kunnossapidon tasoa.