Maanteiden korjausvelka 10 000 kilometriä, mutta mihin budjetti riittää? Tällaisia vaikutuksia huonokuntoisilla teillä on

9:23img
Hallitus satsaa teiden kunnossapitoon, mutta saadaanko korjausvelka purettua? Katso koko haastattelu videolta!
Julkaistu 05.09.2024 11:33

Heli Sivunen

heli.sivunen@mtv.fi

Ensi vuoden budjetilla pystytään päällystämään alle puolet korjausvelasta.

Hallitus satsaa tiestön kunnossapitoon ensi vuonna 210 miljoonaa euroa. Se on 40 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna. 

Ensi vuoden budjetilla pystytään päällystämään noin 3 500 kilometriä tietä, mikä on alle puolet 10 000 kilometrin korjausvelasta.

Lue lisää: Orpo hallituksen budjettiriihestä: "Luvassa historian kaikkein eniten sopeuttava riihi"

Rahoitus on "hyvällä tasolla" 

Autoliiton mukaan summa on kohtuullisen hyvä, vaikka rahoitus putoaakin.

– Taso on hyvä verrattuna siihen, mitä se on ollut aikaisempina vuosina, sanoo Autoliitto ry:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen

– Tänä vuonna päällystetään noin 4 000 kilometriä, ja nyt jos lasketaan 20 prosentin rahoituksen pudotus, niin sen verran varmaan päällystysohjelma putoaa myös. Toki ratkaisevaa on, paljonko siitä rahasta tiestöön saadaan, Nieminen sanoo.

Vaurioita autoille ja haittaa elinkeinoelämälle

Huonokuntoisia teitä on reilut 10 000 kilometriä, ja sen vaikutus näkyy autoihin kohdistuvissa vaurioissa.

Väyläviraston selvityksessä ilmeni, että 1 800 kilometrillä tietä on nopeusrajoituksia pudotettu pysyvästi tien kunnon takia 100 kilometristä 80 kilometriin. 

– Se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, matka-aikoihin ja ajoneuvon kuntoon. Kun ajoneuvot kulkevat huonoilla teillä, niihin aiheutuu kulumista ja erilaisia vaurioita. 

– Keväällä, kun päällysteet ovat huonossa kunnossa, meillä on usein uutisia siitä, että monelta autolta on mennyt samalla tieosuudelta renkaat, Nieminen sanoo.

Lue myös: Orpo hallituksen budjettiriihestä: "Luvassa historian kaikkein eniten sopeuttava riihi"

INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo, että huonoilla teillä on haittavaikutuksia teollisuudelle ja kansantaloudelle.

– Matka-ajat pitenevät, tulee paljon epävarmuutta siihen. Kun aikataulut eivät pidä, se tuottaa tosi paljon päänvaivaa teollisuudelle.

Painavat rekat

Suomessa sallitaan painavammat rekat kuin muualla Euroopassa logistisen tehokkuuden takia, mutta tämä myös kuluttaa teitä.

– Se syö etenkin sitä alempaa kerrosta, jos tien runko ei ole kunnossa, Syrjö sanoo.

– Raskaat ajoneuvot yhdistettynä meidän talveemme ja nastarenkaisiin on meidän akilleen kantapäämme verrattuna Keski-Eurooppaan.

Minkä arvosanan asiantuntijat antaisivat Suomen teille? Mikä on Suomen siltojen tilanne? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!

Lue lisäksi: Autoilija, muista nämä asiat syksyn tullen!

Tuoreimmat aiheesta

Tietyöt