Lyijyhaulien kieltäminen kosteikkoalueilla etenee, sillä Euroopan parlamentti ei hyväksynyt esitettyjä vastalauseita. Lyijyhaulien kieltäminen on herättänyt Suomessa paljon keskustelua, ja meppien äänet jakautuivatkin äänestyksissä.
Parlamentin kanta tarkoittaa sitä, että komissio voi edetä asiassa. Komissio on ehdottanut, että kemikaaliasetusta muutettaisiin, jotta luontoon ja ruokaan ei päätyisi lyijyä.
Jäsenmaat hyväksyivät komission ehdotuksen jo aiemmin. Suomi vastusti asetuksen muuttamista vedoten lyijyhaulikiellon vaikeaan valvontaan ja siihen, että merkittävä osa Suomen pinta-alasta on rajoitettavaa kosteikkoaluetta.
Euroopan parlamentissa asetusta yritettiin kampittaa kahdella vastalause-esityksellä, jotka jätettiin konservatiiviryhmä ECR:stä sekä oikeistopopulistien Identiteetti ja demokratia -ryhmästä (ID). Vastalauseista äänestettiin tiistaina ja keskiviikkona, ja viimeiset tulokset julkaistiin etäjärjestelyiden takia torstaina. ECR:n vastalauseen puolesta äänesti 292 europarlamentaarikkoa ja vastaan 362. Tyhjää äänesti 39 meppiä. Taakse olisi tarvittu yli puolet 705 mepistä.
Suomalaismepeistä vastalauseen takana olivat perussuomalaiset Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen, kokoomuksen Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen, keskustan Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen, RKP:n Nils Torvalds ja SDP:n Eero Heinäluoma.
Vastaan äänestivät kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, vasemmistoliiton Silvia Modig ja vihreät Alviina Alametsä ja Ville Niinistö. Miapetra Kumpula-Natri (sd.) äänesti tyhjää ja Heidi Hautala (vihr.) oli poissa.
Lyijy on myrkyllinen raskasmetalli. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA pitää riistalihaan ammuttavaa lyijyä merkittävänä terveysriskinä.
Metsästäjäliitto kertoo verkkosivuillaan, että se hyväksyy lyijyhaulien kieltämisen varsinaisilla kosteikoilla, koska lyijystä on todistetusti haittaa vesilinnustolle. Sen mielestä asetuksessa käytettyä kosteikon määritelmää olisi pitänyt kuitenkin supistaa niin, ettei se koske turvemaita.