EU:n ympäristöministerit ovat hyväksyneet kokouksessaan kiistellyn ennallistamisasetuksen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta.
Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) äänesti esitystä vastaan. Hän viittaisi puheenvuorossaan asetuksen aiheuttamien kustannusten kohdistuvan kohtuuttomasti Suomen kaltaisiin maihin.
Itävallassa maan ympäristöministerin toiminta on aiheuttanut sisäpoliittisen kriisin. Itävallan kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Karl Nehammerin mukaan ympäristöministerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta.
Nehammer kertoo ilmoittaneensa EU:n puheenjohtajamaalle Belgialle, että Gewesslerin äänestyspäätös on laiton ja että Itävalta aikoo viedä asian EU:n tuomioistuimeen.
EU:n ennallistamisasetus menetti maaliskuussa enemmistönsä jäsenmaiden keskuudessa, kun Unkari kääntyi sen kannattajista vastustajien joukkoon ja myös Suomi asettui sitä vastustamaan aiemman pidättäytymisen sijaan. Tämän jälkeen kaavailtu EU-maiden ympäristöministerien äänestys asetuksen hyväksymisestä peruttiin.
Suomessa oppositio kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueiden enemmistö vastusti.
Lue myös: Ennallistamisasetus huolettaa maanomistajia: "Onko vaara, että metsät sosialisoidaan?"
Luontokadon pysäyttämistä vastaan
Ennallistamisasetuksen keskeinen tavoite on, että EU-maat toimivat luontokadon pysäyttämiseksi eli luonnon monimuotoisuuden puolesta. Vastatuuleen joutunut asetus koskisi muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä ja myös kaupunkeja.
Suomen osalta luonnon tilaa parantavia toimia ovat esimerkiksi suo-ojien tukkiminen, joki- ja purouomien palauttaminen kohti luonnontilaa sekä laidunnuksen palauttaminen perinteisesti laidunkäytössä olleille alueille.
Toukokuussa julkistetun Maailman luonnonsäätiön WWF:n ja kolmen muun järjestön teettämän kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden kansalaisista kolme neljäsosaa kannattaa asetuksen hyväksymistä. Suomalaisista asetusta kannatti 70 prosenttia vastaajista.
Kysely toteutettiin Suomessa, Hollannissa, Unkarissa, Italiassa, Puolassa ja Ruotsissa, ja siihen haastateltiin noin 6 200:aa ihmistä.