Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa Suomessa kuohuttaneeseen ehdotukseen: Ajaa tiukinta linjaa rakennusten energiatehokkuuteen

Äänestystulos rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivittämisestä syntyi äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää.

Päivityksellä on tarkoitus määritellä vaateet sekä uusien että jo olemassa olevien asuin- ja muiden rakennusten energiatehokkuudelle. Hanke on myös aiheuttanut vilkasta keskustelua uudistuksen kuluista ja kohtuullisuudesta.

Päivityksen esittelijä parlamentissa on vihreiden irlantilaismeppi Ciarán Cuffe. Hän piti äänestyksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa parlamentin kannan etenemistä realistisena.

– Jos remontoimme rakennuksemme, se auttaa laskemaan energian hintoja, hän muun muassa perusteli.

Rakennusten energiatehokkuutta halutaan parantaa, koska niiden osuus koko unionin energiankulutuksesta on arvioitu 40 prosentiksi ja kasvihuonepäästöistä 36 prosentiksi.

Parlamentin tiukimpien kantojen menestymistä voi kuitenkin epäillä, koska sen pitää löytää yhteinen näkemys asiasta jäsenmaiden kanssa. Tällä hetkellä EU-komission alkuperäinen ehdotus, jäsenmaiden kanta ja parlamentin näkemys poikkeavat monilta kohdin toisistaan.

Vanhat asuinrakennukset huolena

Kriittistä keskustelua Suomessa aiheutti jo EU-komission ehdotus direktiivin päivitykseksi.

Komission näkemyksen mukaan jäsenmaiden muun muassa pitäisi määritellä rakennuksensa niin, että 15 prosenttia niistä asettuu heikoimpaan luokkaan.

Niiden tehokkuutta pitäisi nostaa komission määrittelemälle tasolle kahdessa erässä vuoteen 2033 mennessä.

Parlamentti ajaa samassa aikataulussa tiukempaa linjaa komission ehdotukseen verrattuna, vaikka esimerkiksi kesämökit ja pienet asunnot sekä suojellut rakennukset olisivat näiden vaateiden ulkopuolella.

Unionin jäsenmaat haluavat muita enemmän kansallista joustovaraa muun muassa siihen, miten vähimmäisvaatimukset olemassa oleville asuinrakennuksille laaditaan. Ilman jäsenmaiden hyväksymistä sääntely ei etene.

Parlamentti oli myös joiltain muilta osin komissiota tiukemmalla linjalla. Sen hyväksymän kannan mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen ja julkisen sektorin rakennusten vuoteen 2026 mennessä.

Tuo aikataulu olisi nopeampi kuin komissiolla, jonka ehdotuksessa tavoitellut vuodet ovat 2030 ja 2027.

Suomalaiset jakautuivat

Suomalaiset europarlamentaarikot jakautuivat jossain määrin oikeisto–vasemmisto-jaon mukaisesti äänestyksessään.

Puolesta olivat demarimeppi Miapetra Kumpula-Natri, vihreiden Ville Niinistö, Heidi Hautala ja Alviina Alametsä sekä vasemmiston Silvia Modig.

Vastaan puolestaan olivat Renew Europe -ryhmän keskustalaiset Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen, EPP:n kokoomusmepit Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen sekä Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Teuvo Hakkarainen.

Tyhjää äänesti Renew Europe -ryhmän rkp-meppi Nils Torvalds.

Poissa äänestyksestä olivat demarimeppi Eero Heinäluoma sekä Identiteetti ja demokratia -ryhmän perussuomalainen Laura Huhtasaari.

Direktiivin päivitys on osa suunnitelmaa, jossa EU:n kasvihuonepäästöistä olisi vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.