Kouluilla on käytettävissään monia kurinpitokeinoja.
Jämsässä kouluiskun suunnittelemisesta epäillyt Jämsänkosken yhtenäiskoulun oppilaat aloittavat yhä koulupäivänsä repputarkastuksella ja lyhyellä keskustelulla rehtorin kanssa. Välitunnit he viettävät tavanomaista tarkemman valvonnan alla.
Lue myös: Kaksi alle 15-vuotiasta suunnitteli kouluiskua Jämsässä – poliisi kiittää nimetöntä käräyttäjää
Koulun oma kriisityöryhmä päätti toimenpiteet, kertoo Jämsänkosken koulun rehtori Antti Manninen.
– Alusta lähtien oli minulle selvää, että nämä oppilaat tulevat puolitoista viikkoa aina aamulla puhtaalta pöydältä koulupäivään. Käytimme maalaisjärkeä, kuvailee Manninen.
Poliisin tutkinnanjohtaja Markus Antila kertoi perjantaina, että nuorten epäiltiin suunnitelleen yhden koulun työntekijän ja kahden oppilaan surmaamista.
Rehtori Mannisen mukaan oppilaat katuivat suunnitelmiaan ja poliisi vakuutti, ettei välitöntä vaaraa ollut. Sen vuoksi koulussa ei harkittu esimerkiksi oppilaiden määräaikaista erottamista koulusta.
– Silloin olisi eri tilanne, jos poliisilta olisi tullut tieto, etteivät pysty takaamaan turvallisuutta, Manninen kertoo.
Laki ohjaa keinovalikoimaa
Perusperiaatteet kurinpitokeinojen käyttämiseen löytyvät perusopetuslaista, kertoo opetusneuvos, juristi Laura Francke Opetushallituksesta. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
– Kurinpitokeinoja miedoimmasta järeimpään ovat oppilaan kanssa käytävä kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, hän luettelee.
Reppujen tarkastaminen lasketaan laissa turvaamistoimenpiteeksi, kertoo Francke. Tarkastusten yhteydessä kouluilla on myös oikeus ottaa haltuun esineitä, määrätä oppilas poistumaan koulun tiloista ja vakavimmillaan evätä väliaikaisesti oppilaan oikeus osallistua opetukseen.
– Jos kaikki muut keinot on käytetty, myös voimakeinojen käyttö on sallittu.
Periaatteessa voimakeinoja voi käyttää myös häiritsevän esineen kuten kännykän haltuunottoon, mutta kynnys on korkea ja ensisijainen keino on oppilaan kanssa keskustelu. Jos käsillä on kuitenkin todellista vaaraa aiheuttava tilanne – kuten puukko oppilaan käsissä, Francke täsmentää – voivat edellytykset voimakeinojen käyttöön täyttyä heti.
Keinovalikoiman lisäksi laissa on määrätty kouluille velvollisuus: oppimisympäristön on oltava turvallinen. Koulujen täytyy myös tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojelu- tai rikosilmoitus.
Lopullinen päätäntävalta on kouluilla
Opetushallitus ei tee päätöksiä koulujen puolesta yksittäistapauksissa, mutta se tarjoaa neuvoja, koulutusta ja tukimateriaalia. Francken mukaan Opetushallitus laatii parhaillaan lisätukimateriaalia juuri kurinpitokeinoihin.
Erityisen paljon neuvoja toivotaan sosiaaliseen mediaan liittyen, hän kertoo. Myös Jämsänkosken tapauksessa epäillyt olivat keskustelleet suunnitelmistaan Discord-sovelluksessa.
Francke korostaa ennaltaehkäisevän turvallisuustyön tärkeyttä, ja sitä, että jokaisella koululla tulee olla suunnitelma uhkaavien tilanteiden varalle.
Myös Jämsänkosken koululla on kriisityöryhmä. Siihen kuuluu rehtori Mannisen mukaan muun muassa koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa turvallisuusvastaava. Kriisityöryhmä astuu kuvioihin myös esimerkiksi oppilaan kuolemantapauksessa.