Koronaviruksen saavuttua Suomeen tammikuussa 2020 hallitus oli ennennäkemättömän tilanteen edessä.
Moni asia keskittyi sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle ja erityisesti tautiasioita hoitamaan ryhtyneelle perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle. Kiuru muistelee Missä olit, kun? -ohjelman haastattelussa erityisen raskasta ja haastavaa ajanjaksoa.
– Kyllähän se tietysti oli ihan ainutlaatuinen tilanne. Aika moni varmasti ajatteli, että voi kun elettäisiin toista aikaa, kun näissä vetotehtävissä itse kukin oli, Kiuru muistelee vakavana.
Vaikka viruksen leviämistä Aasiasta seurattiin tiiviisti, oli tilanne kuitenkin odottamaton ja se tuli päättäjille eteen yllättäen. Kiuru myöntää suoraan, että päätöksentekijän näkökulmasta kokonaisuus oli jopa järkyttävä.
– Se oli kaikilla tavoilla järkyttävä. Se oli järkyttävä myös siksi, että tuli sellainen tunne, että näitä toimia on saatava aikaan ettei jäädä sellaiseen tilanteeseen, että tekemättä jättäminen jää ainoakasi vaihtoehdoksi.
– Henkilökohtaisesti se vastuu painoi niin, että ajattelin, että vaikka olisin täällä ainoa, niin on pakko saada toimia aikaan, jotta pahin ei meitä yllätä, Kiuru muistelee.
Lue myös: Krista Kiuru paljastaa hetken, jolloin Suomen poikkeusolot pantiin alulle: "Sanna Marin otti meidät vastaan yövarustuksessa"
THL ja STM eri linjoilla
Kiurun mukaan tilanteen alussa haastetta loi se, että terveydenhuollon asiantuntijoidenkin kannat vaihtelivat.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kiurun johtama STM olivat julkisestikin vahvasti erimielisiä siitä, kuinka tautiin tulisi suhtautua.
THL oli Ruotsin mallin mukaisen laumasuojan kannalla, kun taas ministeriössä ajettiin tartuntojen estämistä. Kiuru myöntää, että THL:n vaihtoehtoakin pohdittiin.
– Olen iloinen, että ei menty Ruotsin tielle. Tällainen vaihtoehtokin oli. Alkuun oli hyvin vaikea saada THL:stä sellaisia toimintaohjeita, että mitä tehtäisiin.
– Se oli sekavaa ja se oli monelta osin myöskin pelottavaa, että kenen näkökulmat ovat niitä, joita tässä pitäisi kuulla.
2:35
THL olisi halunnut seurata Ruotsin mallia koronatoimissa, STM oli eri mieltä, kertoo Krista Kiuru.
Kiuru kertoo, että uudessa tilanteessa ei ollut valmiina selkeitä sapluunoita tai mitään manuaalia, josta olisi voinut katsoa kuinka tilanteessa tulisi toimia.
– Kyllähän se yllätyksenä kaikille tuli. Ja myöskin se, mitä kaikkia toimia todella jouduttiin tekemään ihmisten ja elinkeinojen suojelemiseksi.
Kiurun kertoo koko valtioneuvostolle selvinneen varsin nopeasti, että aiemminkaan hallitukset eivät olleet varautuneet järkevällä työnjaolla tämänkaltaisiin kriiseihin.
– Olisi ollut hyvä, että valtioneuvostossa työnjako olisi ollut selkeämpi. Työkaluja oli todella vähän. Vastuunjaossa asiat tuntuivat pikemminkin keskittyvän sosiaali- ja terveysministeriöön. Silloinkin kun niiden ei olisi pitänyt keskittyä, delegointia ei vain pystytty tekemään, Kiuru kertoo.
Useampi kriittinen piste
Koronatartuntoja, taudista johtuneita kuolemia ja hoitopaikkojen riittävyyttä seurattiin niin ministeriössä kuin uutislähetyksissä päivittäin. Tietojen pohjalta ministeriössä luotiin ennusteita, joilla tilanteen etenemistä ennakoitiin.
Haasteet terveydenhuollon riittävyydestä tulivat kevään 2020 aikana nopeasti vastaan. Tehohoitopaikkojen tarve oli ylivoimaisesti suurempi kuin koskaan aiemmin.
– Eduskunnassa painettiin päälle, että pitää lisätä tehohoitopaikkoja. Se ääretön aikaa vastaan juokseminen oli sitä, että mistä niitä resursseja saadaan ja kuinka nopeasti pysytään rakentamaan riittävää hoitoverkostoa, jolla vaikeudet klaarataan.
Kiuru kertoo, että kevään aikana tehohoidon riittävyyden suhteen oli useampikin kriittinen piste.
– Ensimmäinen oli heti poikkeusolojen julkistamisen jälkeen. Ennuste oli todella paha.
Asiantuntijoiden mukaan vaihtoehdoksi jäikin vain Uudenmaan maakunnan sulkeminen, sillä pelättiin, että tehohoitopaikat loppuvat muuten muualta Suomesta kesken.
Erityisesti HUS-alueelle ryhdyttiinkin nopeasti rakentamaan uutta tehohoitokapasiteettia.
– Tiukoille se meni. Se meni niin tiukoille, että pääsiäisviikolla iho oli kananlihalla kokoajan, kun mietittiin, tuleeko kaksi-neljä sairastunutta lisää ja joudutaanko HUS:ssa menemään autotallitehohoitoon. Kyllähän jokainen ymmärtää, että se olisi sitten erilaista tehohoitoa se.
– Paineet oli todella kovat siihen, että mahtaako tämä onnistua.
Pääsiäisen myötä kevään tautihuippu oli ohitettu ja tehohoitopaikat riittivät myös Uudellamaalla.
"Näin valoa miksi tätä työtä tehdään"
Krista Kiuru kertoo Missä olit, kun? -ohjelman haastattelussa, että paineiden kanssa eläminen ja vastuunkanto oli vaikeaa.
– Eihän kukaan tuollaisessa kritiikin ytimessä ehdi ajattelemaan itseään. Ja kyllähän se näkyi.
– Olimme kaikki todella väsyneitä. Ihmisillä oli todella raskasta, liiankin raskasta. Monien perheet olivat aivan uskomattomalla koetuksella.
Kiuru kertoo oman jaksamisensa perustuneen siihen, että hän näki valoa ja tarkoitusta siinä miksi työtään teki.
– Ymmärsin, että se on meistä kiinni kuinka monta suomalaista kuolee tämän pandemian keskellä, ja me voimme tehdä kaikkemme, että näin ei tapahtuisi. Se oli se syy miksi sitä jaksettiin.
3:55
"Yötä myöten papereita kuntoon" – Krista Kiuru kertaa miten iso projekti Uudenmaan koronasulku oli.
Kysyttäessä kokonaisuutena arviota kriisin hoidosta Kiuru sanoo, että varmasti joitain yksityiskohtia olisi voitu tehdä toisinkin.
Jälkikäteen Kiuru on kuitenkin kokonaisuudessaan tyytyväinen suoriutumiseen päätösten ytimessä.
– Kun katsotaan kokonaisuutta, me olemme saaneet niin maailmalla kuin kotimaassa yllättävän hyvät arviot siitä, miten koronakriisi Suomessa hoidettiin. Helppoa ei ollut tämän kriisin edetessä.
– Mielipiteitä oli monenlaisia ja tässä kokonaisuudessa tuntuu, että me osasimme kuitenkin koronakriisiä vaikealla hetkellä hoitaa.