Suomi onnistui torjumaan koronan ensimmäisen aallon hyvin keväällä 2020, toteaa Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Hän on juuri julkaissut kirjan, jossa puidaan koronataistelun onnistumisia ja epäonnistumisia.
Ensimmäisen aallon torjunnasta maksettiin kuitenkin myös hinta, johtajaylilääkäri toteaa MTV:n Uutisaamun haastattelussa.
– Hintalapusta voidaan sitten keskustella, koska toimet valmiuslakeineen olivat todella rajuja, mutta tappiot jäivät pieniksi kuolleina ja sairaalapotilaina. Asia kyettiin hoitamaan.
Mäkijärven mukaan myös kansallinen koronatoimien johtaminen saatiin myöhemmin toiminaan ja rokotuksetkin annettua.
– Voi tietenkin kysyä, olisiko niiden osalta pystytty toimimaan keväällä 2021 nopeammin, ja estämään pääsiäisen seudun aalto sekä valmiuslain käyttöönotto.
Mäkijärvi muistuttaa, että vanhuksia ja hauraita kyettiin alkuun suojaamaan hyvin, mutta pandemian loppuvaiheessa kuolemia alkoi kertyä.
Lapset ja nuoretkin joutuivat rajujen rajoitusten kohteiksi. Oltiinko toimissa liian rajuja, Mäkijärvi kysyy. Mäkijärven mukaan alussa tietoa oli sen verran vähän, että rankkojakin ratkaisuja päätettiin tehdä.
– Pelattiin varman päälle, sanotaan näin suoraan.
Kuka ohjasi toimia ja kenen ääntä kuunneltiin?
Pahimpaan korona-aikaan Suomessa käytiin jossain määrin vääntöä viranomaisten ja poliitikkojen välillä siitä, mitkä toimet olivat tarpeen.
Esimerkiksi THL:n jo varhaisessa vaiheessa antama myönteinen lausunto maskeista joutui pian STM:n (sosiaali- ja terveysministeriö) kynsiin. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta puhui huhtikuussa 2020 maskien puolesta.
Pian julkaistiin kuitenkin THL:n ja ministeriön yhteinen tiedonanto, jossa maskisuositusta ei annettu. Myöhemmin maskeja alettiin kuitenkin suositella.
– Kyllähän ministeriö viime kädessä johtaa kriisitilanteita lainkin mukaan. Asiantuntijoiden merkittävä rooli on tuottaa tietoa, mihin päätökset pohjautuvat. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta historiassa, kun THL:n asiantuntijuutta ja ohjausta koeponnistettiin, ja siinä oli eri vaiheita, Mäkijärvi paljastaa.
– Keväällä 2020 maskeja ei ollut. Niitä ei meinannut riittää alkuun edes sote-ammattilaisille. Kaikkiaan dataa oli suosituksen puolesta sekä vastaan hyvin vähän ja niin on tänäkin päivänä.
Mäkijärvi kertoo, että nykytiedon valossa maskeilla voidaan vähentää noin kymmenen prosenttia tartunnoista.
Toisaalta Mäkijärvi mainitsee maskien suojaavan vaikutuksen riskiryhmille, erityisesti tehokkaiden parempien maskien osalta (FFP2 ja FFP3 -tasot).
Myös rokotusjärjestys sekä rokotettavat ryhmät ovat herättäneet erilaisia mielipiteitä asiantuntijoiden ja päättäjien keskuudessa. Ministeri Krista Kiuru (sd.) totesi hiljattain, että koronarokotusten tilanne voisi olla parempikin.
Lue myös: Krista Kiuru: Koronatoimissa ei kannata myöhästyä – arvostelee myös rokoteviestintää
THL puolestaan on ollut sitä mieltä, ettei neljättä rokotuskierrosta tarvitse laajentaa työikäisiin.
Tässähän on ilmiselvä ristiriita asiantuntijan ja ministerin välillä. Miten paljon kriisin aikana tapahtui sitä, että asiantuntija ohitettiin?
– Kyllä sitä valitettavasti tapahtui ja se onkin yksi kriisin opeista, jonka toivon, että me kaikki jatkossa osaamme paremmin, kun seuraava kriisi yllättää. Mäkijärvi sanoo.
Hänen mukaansa ristiriitoja ilmeni rokotusten ohella myös esimerkiksi lääkitykseen ja maahantulon rajoituksiin liittyvissä asioissa. Asioista myös keskusteltiin paljon julkisuudessa.
Loppujen lopuksi päätösten tekemisssä kesti aikaa eivätkä ne olleet aina sen suuntaisia kuin mitä asiantuntijat olisivat halunneet.
– Rokotusjärjestyksestä käytiin myös keskustelua, olisivatko esimerkiksi yksityiset toimijat voineet tulla mukaan kuten jossain maissa. Tämäntyyppisiä asioita oli, mutta jälkiviisaus on aina helpompaa, johtajaylilääkäri muistuttaa.
Yleisvaarallinen tauti vai ei?
Koronavirus ei enää täytä yleisvaarallisen tartuntataudin kriteerejä, linjasi aiemmin viikolla asiantuntijoista koostuva tartuntatautien neuvottelukunta.
– Kävimme asiaa perusteellisesti läpi kokouksessa 14. syyskuuta. Tuolloin neuvottelukunta oli yksimielinen siitä, että covid-19 ei enää täytä kaikkia lakisääteisiä yleisvaarallisen tartuntataudin luokittelun kriteerejä, kertoi neuvottelukunnan puheenjohtaja, STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen.
Neuvottelukunta ei päätä koronaviruksen luokittelusta, mutta se antaa asiassa suosituksen STM:lle.
Markku Mäkijärvi toteaa, että koronaan tulisi suhtautua kuin mihin tahansa tarttuvaan sairauteen ja linjaukset tulisi vetää sen mukaisesti.
Mäkijärven mukaan yleisvaarallisen tartuntataudin kriteereitä ovat suuri tarttuvuus, vaarallisuus sekä se, että sairautta voidaan estää kohdistamalla sairastuneisiin, altistuneisiin ja taudin epäiltyihin kantajiin toimia.
– Korona ei oikein hyvin täytä enää kahta viimeistä kriteeriä ja sillä perusteella se ei enää sinne selvästi kuuluisi. Kriteereitä katsotaan ihan pragmaattisesta näkökulmasta, Mäkijärvi sanoo.