Järjestäytynyt rikollisuus on Suomessakin suuressa murrosvaiheessa, ja katujengeillä on siinä oma roolinsa. Näin arvioi keskusrikospoliisin (KRP) viestintäpäällikkö, rikosylikomisario Antti Hyyryläinen.
Ruotsissa alkusyksystä ryöpsähtänyt rikollisverkostojen välinen väkivalta on johtanut useiden ihmisten kuolemaan ja käynnistänyt Ruotsissa laajan yhteiskunnallisen keskustelun tilanteesta.
– Ei ole viitteitä siitä, että nämä jengit itsessään olisivat levittäytymässä Suomeen. Mutta Suomen katujengirikollisuudessa on ollut havaittavissa selkeästi samoja elementtejä kuin Ruotsin samanlaisessa toiminnassa.
Lue myös: Näin puolueet yrittävät kitkeä jengi- ja katurikollisuutta – pääministeri Orpon mukaan "Suomen kehitys on huolestuttava"
Erilaiset järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät tarkastelevat Hyyryläisen mukaan aika ajoin, millainen markkina-alue Suomi olisi. Tämä on hänen mukaansa normaalia rikollisten toimijoiden liikehdintää.
Poliisin resurssit ovat rajalliset
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton SPJL:n puheenjohtajan Jonne Rinteen mukaan rikollisjengien leviämisestä Suomeen on kuitenkin jo kannettu huolta.
– Tämä ilmiö on levinnyt lähinnä Tanskasta Ruotsiin, ja meillä on iso huoli siitä, että ilmiö leviää myös Suomeen. On täysin mahdollista, että tällaiset rikollisjengit rantautuvat Suomeen ja haalivat entistä enemmän vaikutusvaltaa ja alaa.
Jengiytymistä voidaan torjua ankkuritoiminnan avulla. Ankkuritoiminta on poliisin sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen yhteistyöverkosto.
– (Ruotsissa) nämä ihmiset eivät koe integroituvansa ruotsalaiseen yhteiskuntaan, he eivät koe olevansa osa sitä. Nämä (tällaiset) ihmiset täytyy täällä Suomen puolella saada mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, Rinne painottaa.
Poliisilla täytyy Rinteen mukaan olla kyvykkyyttä puuttua rikollisjengien ilmiöihin ajoissa ja tehokkaasti, mutta resurssit ovat rajalliset. Suomessa on tällä hetkellä noin 7 500 poliisia.
– Tosiasia on, että Suomessa on suhteutettuna väkilukuun vähiten poliiseja koko Euroopassa.
Hallitusohjelmassa tavoitellaan poliisien määrän kasvattamista 8 000:een vaalikauden loppuun mennessä.
Jengit turvautuvat oman käden oikeuteen
Hyyryläinen ja Rinne sanovat, että rikollisjengejä torjutaan nimenomaan laajalla viranomaisyhteistyöllä.
Alle 15-vuotiaista rikoksista epäillyistä vastaa sosiaalivirasto. Ruotsalaismedioissa on kirjoitettu siitä, miten yhä nuorempia lapsia houkutellaan ja pakotetaan jengien palvelukseen ja tekemään rikoksia. Rikollisen silmin alle 15-vuotiaiden käyttäminen rikoksissa on hyödyllistä, sillä sen ikäiset eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa.
– Suomessakin on viitteitä siitä, että lapsia on käytetty huumausaineiden kuljettajina, Hyyryläinen sanoo.
Rikosylikomisarion mukaan katujengien valvonta on vaikeampaa, sillä jäsenet eivät pukeudu jengin tunnuksiin, kuten esimerkiksi moottoripyöräjengeissä.
– Ulkoasu ei paljasta jengiläisyyttä, mikä tekee valvonnasta vaikeampaa.
Jäsenten matka moottoripyöräjengin pohjalta sen huipulle on myös hidas, kun taas katujengeissä eteneminen voi tapahtua nopeastikin.
Hyyryläinen arvioi Suomessa olevan alle 150 varsinaista katujengiläistä, joiden lisäksi jengien liepeillä pyörii parisataa ihmistä.
– Määrät ovat toki isoja, ne ovat kasvussa. Mutta määrä on vielä sellainen, että poliisilla on aika hyvä tilannekuva asiasta, Hyyryläinen sanoo verraten määrää Ruotsin arvioituun 30 000 katujengiin kytkeytyvään ihmiseen.