Jengirikollisuuden torjunta vaatii sekä kovia että pehmeitä keinoja, arvioidaan neljästä suurimmasta eduskuntapuolueesta.
STT kysyi viikonloppuna neljän suurimman eduskuntapuolueen ryhmänjohtajilta, mitä poliitikot voisivat tehdä, jotta Ruotsin jengirikollisuus ei laajentuisi Suomeen. STT sai vastaukset kokoomuksen, perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmien puheenjohtajilta. Keskustan eduskuntaryhmästä ei saatu vastausta, mutta puolue on julkaissut viime joulukuussa toimenpideohjelman jengirikollisuuden kitkemiseksi.
– Suomen kehitys on huolestuttava, sanoi Petteri Orpo (kok.) pääministerin haastattelutunnilla tänään.
Lue myös: Ruotsin rikollisjengit eivät vielä Suomessa, mutta "selkeästi samoja elementtejä" on
Rikollisjengikeskustelu oli Orpon mukaan hallitusneuvotteluissa erittäin vahvasti mukana ja esimerkiksi rangaistuksia voidaan kiristää "oikeissa paikoissa". Lisäksi hallitus lisää pääministerin mukaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa sekä ankkuritoimintaa.
– Korostan, että tämä ei pelkästään kovilla keinoilla ratkea, vaan tarvitaan myös pehmeitä keinoja, pääministeri sanoi.
5:46
Suomen poliisi valmis auttamaan Ruotsia jengirikollisuuskriisissä – poliisijohtaja kertoo, millaista apu voisi olla.
Orpo kertoi vaihtaneensa aiheesta viestejä myös ruotsalaiskollegansa Ulf Kristerssonin kanssa.
Kovempia rangaistuksia jengirikollisuudelle
Myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen sanoo, että Suomessa tarvittuja kovia toimia löytyy hallitusohjelmasta.
Hallitus on Marttisen mukaan päättänyt laatia laajan toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden katkaisemiseksi.
– Tarvitsemme selkeästi sitä, että jengirikollisuuden rangaistuksia kovennetaan. Tästähän meillä on hallitusohjelmassa hyvät kirjaukset, kuten se, että jos rikos liittyy katujengin toimintaan, se on erillinen (rangaistuksen) koventamisperuste.
Marttisen mukaan hallitus aikoo kovana toimenpiteenä myös tehostaa rikollisella elämäntavalla, kuten huumekaupalla, saadun taloudellisen hyödyn ottamista pois rikollisilta.
Hallituksen tavoitteena on myös kasvattaa poliisien määrää niin, että Suomessa olisi 8 000 poliisia vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituskumppani perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä korostaa viranomaisyhteistyön tärkeyttä, jotta jengirikollisuuden leviämistä Ruotsista Suomeen voitaisiin ehkäistä jo ennalta. Käytännössä tämä tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että tieto jengien liikkeistä kulkisi Ruotsista Suomen keskusrikospoliisille.
Poliittisena toimenpiteenä Mäkelän lääke jengirikollisuuden kitkemiseen olisi maahanmuuton vähentäminen.
– Ilmiö sinällään on kiinteästi yhteydessä maahanmuuttoon. Tässä puhutaan hyvin pitkälti maahanmuuttajajengeistä ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden järjestäytyneestä rikollisuudesta, Mäkelä sanoo.
Mäkelä lisää, että järjestäytynyttä rikollisuutta on ylipäätään syytä torjua nykyistä voimakkaammin Suomessa.
"Ennaltaehkäisy helpointa ja tehokkainta"
Myös suurimman oppositiopuolueen SDP:n sähköpostitse lähetetyssä vastauksessa puhutaan kovista ja pehmeistä keinoista.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoo, että eri ammattiryhmien, kuten sosiaalityöntekijöiden ja poliisin, yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.
Esimerkki Tuppuraisen esittämistä pehmeistä keinoista on maahanmuuttajataustaisen lasten saaminen kattavasti varhaiskasvatuksen piiriin.
– Ennaltaehkäisy on tässäkin tapauksessa kaikkein helpointa ja tehokkainta. Siksi nuorten syrjäytymistä on estettävä tukemalla perheitä, varsinkin jos perheellä on erityishaasteita, Tuppurainen sanoo.
Kovana keinona myös Tuppurainen esittää valmiutta pidempiin vankeusrangaistuksiin.
Oppositiopuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Antti Kurviselta ei saatu aikataulusyistä kommentteja juttua varten.
Keskustan viime joulukuussa julkaisemassa kymmenkohtaisessa jengi- ja nuorisorikollisuuden kitkemisen toimenpideohjelmassa uskotaan kovien ja pehmeiden keinojen yhdistelmään.
Keskustan mukaan nuorten ja alaikäisten pariin on jalkauduttava, mihin tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten, koulujen ja kansalaisjärjestön välillä.
Toimenpideohjelman kovia keinoja ovat puolestaan kovemmat rangaistukset ja poliisien määrän lisääminen.