Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka lauantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Millaisista liikennetilanteista on hyvä soittaa hätänumeroon? Riittääkö, jos joku toimi väärin, vaikka ei kolahtanutkaan? Millaisista asioista taas ei kannata soittaa?
Vastaus: Oikeaan aikaan tehdyt hätäilmoitukset pelastavat ihmishenkiä – toisaalta turha soitto hätäkeskukseen saattaa aiheuttaa sen, ettei samaan aikaan apua tarvitseva saakaan sitä riittävän ajoissa.
Pääsääntönä voidaan todeta, että hätänumeroon on syytä soittaa oikeissa hätätilanteissa – siis silloin, kun epäilee ihmishenkien, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa. Mikäli soittotarve mietityttää, kannattaa hätänumeroon mieluummin soittaa kuin olla soittamatta.
Aina soittotarve ei aiheudu kysymyksen asettelussa mainituista liikennetilanteista, vaan hätänumeroon saattaa joutua soittamaan liikenteessä liikkuessaan myös muissa asioissa: Jos siis autoillessasi näet esimerkiksi tulipalon tai jonkun saavan sairaskohtauksen, pitää toimia kuin missä tahansa, ilman autoa. Maalaisjärjen käyttö on siis sallittua.
Liikenneonnettomuudesta on syytä ilmoittaa – muista myös pysähtyä itse
Mikäli liikennetilanne johtaa onnettomuuteen, jossa tulee henkilövahinkoja tai liikenteen turvallinen sujuminen onnettomuuspaikalla edellyttää poliisin paikalle tuloa, on syytä soittaa hätänumeroon välittömästi.
Olennaista on huomata, että tällaisessa tilanteessa onnettomuuspaikalle on myös syytä pysähtyä eli pelkkä paikan ohi ajaminen ja hätänumeroon soitto eivät yksin riitä.
Vasta pysähdyttyäsi pystyt selvittämään avuntarvitsijoiden määrän sekä sen, millaista apua paikalla tarvitaan. Nämä ovat olennaisia tietoja hätäkeskukselle oikeanlaisen avun lähettämiseksi. Pysähdyttyäsi pystyt myös antamaan tarvittaessa ensiapua omien kykyjesi rajoissa sekä estämään lisäonnettomuudet.
Mikäli olet osallisena onnettomuuteen, ettekä pääse vastapuolen kanssa yhteisymmärrykseen syyllisyydestä, on hätäkeskukseen soitto myös perusteltua myös, vaikkei henkilövahinkoja olisi tullut.
Ajokunto epäilyttää
Jos toisen ajoneuvon liikkuminen vaikuttaa siltä, että on syytä epäillä kuljettajan ajokuntoa, pitää asiasta ilmoittaa hätäkeskukseen. Puhelimeen ei kuitenkaan kannata tarttua heti, kun edellä ajavan ajolinja ensimmäisen kerran poikkeaa normaalista. Tilannetta on syytä seurata jonkin aikaa ja mikäli vaikuttaa siltä, että ajolinja poikkeaa toistuvasti normaalista, on yhteydenoton aika.
Lue myös: Oletko tulostanut autoosi tämän kortin? Se voi pelastaa henkesi
Kyseessä saattaa olla rattijuoppo tai huumaantunut kuljettaja. Toki väsyneenkin kuljettajan ajamisessa on havaittavissa vastaavia piirteitä. En kuitenkaan näe huonona sitä, jos poliisi tulee vahingossa lähetettyä keskeyttämään väsyneen kuljettajan ajamisen.
Ilmoitettaessa rattijuopumusepäilystä, on syytä varautua ajamaan kyseisen auton perässä jonkin aikaa. Usein poliisi ottaa mielellään vastaan tietoja epäilyttävästi liikkuvan auton liikkeistä ja olinpaikasta. Näin auton tavoittaminen onnistuu nopeammin.
Hätäkeskusta ei pidä kuormittaa turhaan
Tärkeää on muistaa, ettei hätäkeskusta saa kuormittaa turhaan. Erilaiset kyselyt tms. on syytä osoittaa toisaalle – esimerkiksi poliisin tai muun viranomaisen palvelunumeroihin virka-aikoina.
Me teemme kaikki liikenteessä myös virheitä. Yksittäisistä virheistä ei ole tarpeen lähteä ilmoittelemaan hätäkeskukseen. Jos taas tienkäyttäjä osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja toisten turvallisuutta kohtaan, on hätäkeskukseen soittaminen taas perusteltua.
