Vaikka Suomen täysi Nato-jäsenyys ei ole astunut vielä voimaan, on Suomi käytännössä jo sotilasliiton turvatakuiden piirissä, sanoo MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä Huomenta Suomelle.
Turkki ja Unkari ovat ainoat Naton jäsenmaat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.
– Käytännössä ollaan tilanteessa, että jos Venäjä alkaisi uhitella Suomelle, se johtaisi välittömästi siihen, että Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Saksa sanoisivat, että Suomi on turvatakuiden piirissä. Siinä mielessä odottelu ei ole vaarallista Suomelle, mutta epämukavaa, Penttilä sanoo.
Risto E.J. Penttilän mukaan Suomi tekee tällä hetkellä kaikkensa tilanteen ratkaisemiseksi, mutta kovin paljon lisää ei ole enää tehtävissä.
– Aika vähän muuta voidaan tehdä kuin painottaa asian tärkeyttä, ei ainoastaan Suomelle ja Ruotsille vaan koko Naton uskottavuudelle.
– Suomen ja Ruotsin äänenpainot ovat muuttuneet, ja tästä on alettu puhua kysymyksenä, joka saattaa vaarantaa koko Naton uskottavuuden, ja tämä on aivan oikein.
Turkki soutaa ja huopaa
Risto E.J. Penttilä arvioi, että viimeistään Turkin presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen kesäkuussa Turkilla ei olisi enää mitään syytä pidätellä Ruotsin ja Suomen jäsenyyksiä.
– Presidentti Erdogan hakee kliimaksia presidentinvaalien maisemiin, mutta uskoisin, että ratkaisu tulee.
Penttilä muistuttaa, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on tehnyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksistä osan presidenttikautensa ulkopolitiikkaa. Tämän vuoksi pelissä on myös Yhdysvaltain uskottavuus.
– Biden on itse ottanut vastan Suomen ja Ruotsin Valkoisessa talossa ja toivottanut tervetulleeksi.
Yhdysvalloissa seuraavat presidentinvaalit pidetään ensi vuonna.
– Jos kävisi niin, että nykyinen presidentti (Biden) ei saisi toteutettua jäsenyyksiä tämän vuoden aikana Naton heinäkuun huippukokoukseen mennessä, silloin alkaisi USA:ssa räksytys, joka vaarantaisi demokraattien mahdollisuudet presidentinvaaleissa.
"Kyse on väärinkäsityksestä" – Ruotsin pääministeri Kristersson täsmensi Turkki-kommenttiaan
Toisaalta Risto E.J. Penttilä muistuttaa, että Turkki on ollut Natossa vuodesta 1952 lähtien ja käytännössä koko maan jäsenyysaika on ollut jonkinlaista vääntämistä eri asioista.
– Tämä loppukaan (jäsenyysprosessi) ei tule olemaan helppoa.
Ruotsi Turkille isompi ongelma
Turkki on alusta alkaen korostanut ratifioinneissaan erityisesti Ruotsin ongelmallisuutta. Jos Turkki jatkaa rimpuilemista, tulisiko Suomen ottaa viimeinen askel Natoon tarvittaessa ilman Ruotsia?
– Jos ajatellaan ääriskenaariota, että Suomen jäsenyys olisi ratifioitu mutta Ruotsin ei ja samaan aikaan Putin alkaisi kolistella Suomen rajalla, niin siinä tilanteessa se olisi mahdollista ja fiksuakin, Penttilä vastaa.
Risto E.J. Penttilän mukaan kaikissa muissa tilanteissa Suomella on varaa ja viisauttakin odottaa myös Ruotsia, koska maat ovat lähteneet alusta saakka Nato tielle yhtä matkaa.