"Kyse on väärinkäsityksestä" – Ruotsin pääministeri Kristersson täsmensi Turkki-kommenttiaan

Kyse on Kristerssonin sunnuntaisesta kommentista, jonka mukaan Turkki pyytää Ruotsilta Nato-jäsenyyden suhteen enemmän kuin Ruotsi voi tai aikoo antaa.

Kristersson tapasi mediaa Tukholmassa keskiviikkona, koska Ruotsi on aloittanut EU:n neuvoston puheenjohtajamaana vuoden alussa. Hän sanoi, että Turkin kanssa allekirjoitetun yhteisymmärrysasiakirjan kanssa on edistytty.

–  Meillä on jatkuvia tapaamisia ja näytämme Turkille, että teemme juuri sen, mitä lupasimme.

Ihmisten palauttaminen vain Turkin pyynnön perusteella ei kuitenkaan ole maan poliittisessa järjestelmässä mahdollista, Kristersson täsmensi.

Kansainvälistä mediaa kiinnosti myös se, kuinka Ruotsi aikoo pitää erillään puheenjohtajamaana painottamansa oikeusvaltioperiaatteen ja Unkarin mahdolliset kiristysyritykset Nato-jäsenyydellä. Unkarilta on jäädytetty tällä hetkellä miljardien eurojen edestä EU-rahoitusta, kunnes se saa laitettua oikeusvaltiotaan nykyistä parempaan kuntoon.

Unkari ja Turkki ovat ainoat maat, jotka eivät ole toistaiseksi ratifioineet Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyttä.

Eurooppaministeri Jessika Rosvallin mukaan EU- ja Nato-prosessit täytyy pitää erillään.

–  En usko, että oikeusvaltioperiaatteesta kiinni pitäminen vaikuttaa, hän sanoi asiasta.

Voisiko Ruotsi lähettää panssarivaunuja?

Ukrainan sota on tiiviisti asialistalla Ruotsin puheenjohtajuuden aikana. Ruotsin hallitus tuntuu allekirjoittavan laajasti sen, että Ukrainassa taistellaan maan oman itsenäisyyden lisäksi Euroopan turvallisuusjärjestyksestä.

Tätä näkemystä edustavat esimerkiksi puolustusministeri Pål Jonson ja ulkoministeri Tobias Billström.

Yhden hallituslähteen mukaan Ruotsissa on halua tehdä yhä enemmän Ukrainan hyväksi ja myös lähettää raskasta aseistusta Ukrainaan. Tämä saattaisi mahdollisesti tarkoittaa myös taistelupanssarivaunuja, jos se sopii esimerkiksi puolustusvoimien harjoitussykliin ja muihin Ruotsin puolustuksen kannalta tärkeisiin asioihin. Tässä keskustelussa ei kuitenkaan tullut vielä esille viitteitä varsinaisesta päätöksestä.

Leopard-panssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan vaatii lisäksi vihreää valoa myös Saksalta, joka on alun perin myynyt ne Ruotsille.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén puolestaan sanoi julkisessa tiedotustilaisuudessa iltapäivällä olevansa avoin erilaiselle avulle ja toi esille, että kyse on lopulta poliittisesta päätöksestä. Esimerkiksi minkäänlaisia panssarivaunujen määriä hän ei suostunut arvioimaan ja toi esille punninnan tärkeyttä asiassa.

–  Se sisältää myös riskejä, hän sanoi.