Ukrainan sota on tällä hetkellä se konteksti, jossa Eurooppa ja koko maailma elävät, sanoo valtiotieteiden tohtori Iro Särkkä MTV:n Uutisaamussa. Tältä tosiasialta ei päästy karkuun Kultaranta-keskusteluissakaan.
Presidentti Sauli Niinistön isännöimien Kultaranta-keskusteluiden kaksi puhutuinta vierasta olivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Shown varasti kuitenkin Turkki, toteaa Särkkä.
Kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E. J. Penttilän mukaan se, miten Naton Stoltenberg puhui Turkin toiveiden huomioimisesta "vaikutti vähän nöyristelyltä, eikä siinä mielessä kovin tyylikkäältä".
Särkkä on samoilla linjoilla.
– Suomesta katsottuna se kuulosti silotellulta ja sellaiselta, jota emme osanneet odottaa, hän sanoo.
Lue myös: Niinistö Ylellä: Nato-neuvottelut jumissa – "Ajanpeluun tunnelma"
Sekä Penttilä että Särkkä muistuttavat, että Stoltenbergin tehtävä Natossa on hakea kompromissia eri osapuolten välille.
Laajalti on uskottu, että ratkaisu Turkin haluttomuuteen hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet löytyy pikemminkin Yhdysvalloista kuin Pohjoismaista.
– Näyttää siltä, että Yhdysvallat on laittanut Naton hakemaan kompromissia. Taustalta sekä painostaa että mahdollisesti tarjoaa jotakin. Tämä antaa pienen mahdollisuuden, mutta ei kovin suurta, että Madridin Nato-kokoukseen mennessä saataisiin jotakin aikaiseksi, Penttilä sanoo.
Naton Madridin huippukokous järjestetään parin viikon kuluttua 29.–30. kesäkuuta.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
6:19
Näin Niinistö kommentoi Suomen suhdetta Turkkiin nyt
Jos mitään ei tapahdu, sekä USA että Nato kärsivät
Viime viikolla Lähi-idän asiantuntija Anu Leinonen sanoi MTV Uutisille, että huolestuttavin vaihtoehto on, että Turkki on jo oikeastaan saanut sen, mitä haluaa.
– Venäjä on näyttänyt vihreää valoa sille, että Turkki voi hyökätä Pohjois-Syyrian kurdialueille lähiaikoina, Leinonen sanoo.
Turkki on yksi niistä valtioista, joilla on ollut verrattain tiiviit suhteet Venäjään Ukrainan sodan alkamisenkin jälkeen. Tuloksettomia rauhanneuvotteluita sodan alussa käytiin Istanbulissa ja äskettäin YK pyysi Turkkia keskustelemaan Venäjän kanssa Ukrainassa jumissa olevasta viljasta.
Voidaanko siis olettaa, että Venäjällä on sormensa kuviossa, jossa Turkki torppaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä?
– Aikaisemmin arvelin, että ei olisi suoraan, mutta kyllä se nyt huolestuttavasti vaikuttaa siltä, että näin voi olla, Leinonen sanoi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:11
Katso Lähi-idän asiantuntijan Anu Leinosen näkemykset Turkin ja Suomen Nato-kiistaan tästä.
Lue myös: Kultaranta-keskusteluissa puitiin Suomen mahdollista roolia Natossa – sopuisien rajasuhteiden jatkumisesta Venäjän kanssa toivottiin mallia Norjasta
Penttilän mukaan "Yhdysvaltain uskottavuus alkaa mennä", jos hakemukset eivät etene.
– Presidentti Joe Biden on sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksilla on täysi tuki ja sitten mitään ei tapahdu, Penttilä muistuttaa.
Särkkä puolestaan katsoo, että Naton uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että tästä sopasta selvittäisiin pikemminkin kuukausissa kuin vuosissa.
– Se, että yksi maa pyrkii tuomaan omia intressejään näinkin voimakkaasti esille ei tietysti ole Naton yhtenäisyyden kannalta hyvä asia. Antaa vähän sellaisen vahvan signaalin, että Naton imago on heikentymässä, Särkkä sanoo.
Sisäpolitiikka painaa sekä USA:ssa että Turkissa
Ensi vuonna Turkissa järjestetään sekä parlamentti- että presidentinvaalit, eikä Recep Tayyip Erdoganin kannatus ei ole ollut huipussaan. Maataan tiukasti johtavalla Erdoganilla on näin ollen ollut entistäkin vahvempi tarve osoittaa olevansa jämäkkä johtaja. Oman osansa tästä sisäpoliittisesta kuviosta ovat asiantuntijoiden mukaan nyt saaneet myös Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.
Sisäpolitiikka painaa myös Yhdysvalloissa.
– Jos ymmärrän tilanteen oikein Washingtonissa, niin Biden olisi valmis tekemään jonkinlaisen diilin. Kongressivaalit ovat tulossa ja kongressin pitäisi hyväksyä kaikki uudet asekaupat ja siihen liittyvät säädökset, Penttilä sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
2:57
Naton Stoltenberg kertoi Turkin huolien olevan oikeutettuja Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa.
Turkin ja Yhdysvaltain välisiä suhteita ovat hiertäneet viime vuosina muun muassa asekauppasolmut ja Washingtonin haluttomuus ottaa Turkkia mukaan hävittäjäohjelmaan.
– Sitä keppiä nyt varmaan tarvittaisiin ja myönnytyksiä, Penttilä arvioi.
– Ajatus siitä, että nytkö annetaan myönnytyksiä diktaattorille (Erdoganille), joka toimii vähän kuin Vladimir Putin Venäjällä. Yhdysvaltain sisäpoliittinen lukko pitäisi avata. Jos menee marraskuun välivaalien yli, sitten ollaan epävarmalla pohjalla, Penttilä jatkaa.
Lue myös: Suomi ei luovuttanut Turkille miestä, joka heitti polttopullon suurlähetystöä kohti Helsingissä – Suomea on pyydetty luovuttamaan ihmisiä, joita on syytetty Turkissa terrorismikytköksistä
Niin tai näin, Penttilä pitää Suomen asemaa nyt aiempaa parempana.
– Muodollinen Nato-jäsenyys puuttuu, mutta olemme niin vahvasti osa Nato-yhteisöä, että tilanteemme on huomattavasti turvallisempi kuin se oli ennen jäsenhakemuksen jättämistä, Penttilä toteaa.
Lue myös: Asiantuntija: Erdogan saattoi johtaa Niinistöä harhaan Naton suhteen – "Vaikuttaisi, että Venäjällä on sormensa pelissä"
9:18
Katso Kultaranta-keskustelujen yhteenveto kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.