Kangashaperoa, kangastattia ja punikkitattia ei välttämättä löydy metsästä tänä syksynä.
Monet sienet uhkaavat jäädä kokonaan tulematta tänä vuonna, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Risto Jalkanen.
– Tilanne on huono. Olen viikon aikana aika kulkenut paljon, enkä ole nähnyt yhtään sientä. Ei se mitään sienikesää tee, jos yksittäisiä sieniä on näkyvissä, hän sanoo STT:lle.
Tänä syksynä ei välttämättä törmää kangashaperoihin eikä moniin tatteihin, kuten kangas- ja punikkitatteihin, jotka ovat porojen tärkeä ravinnonlähde.
– En ole nähnyt kangastatteja koko kesänä enkä usko, että tulen näkemäänkään. Rouskut ovat myöhäisempiä.
Jalkasen mukaan rouskujen lisäksi joitakin haperolajeja kuten isohaperoa saattaa nousta.
Herkkutateilla voi hänen mukaansa olla jopa kaksi kasvujaksoa yhden kesän aikana, kesä-heinäkuun vaihteessa ja elokuun puolivälissä.
– Mutta tänä vuonna joutuu jännittämään, nouseeko niitä yhtään.
Maahan jää ravinteita ensi vuodeksi
Jalkanen on liikkunut enimmäkseen Pohjois-Suomessa. Hän arvelee tilanteen olevan vielä huonompi maan eteläisemmissä osissa, missä on ollut lämpimämpää ja kuivempaa.
– Nythän on metsäpalovaroitus Lounais-Suomessa ja etelärannikolla näkyy paljon kuolleita puita. Sieniä ei voi tulla, jos puu ei elä.
Ensi vuodesta Jalkanen povaa erinomaista sienivuotta, mikäli kesästä ei tule yhtä kuiva kuin tänä vuonna. Hän perustelee odotusta sillä, että huonon vuoden jälkeen maahan varastoituu sienten tarvitsemia aineita myöhemmin käytettäväksi.
Jalkasen mukaan puut ovat lämpimän kesän ansiosta pystyneet valmistautumaan talvehtimista varten ilman sienten apua. Maassa on muun muassa sienivalkuaisen tarvitsemaa typpeä.
– Se on ensi vuonna käytettävissä ja sen vuoksi voi tulla oikein hyvä sienisato.
Sateinen kesäkään ei automaattisesti merkitse hyvää sienisatoa. Viime kesänäkin sienisato jäi laihaksi, osittain kylmyyden takia.