Sienten satokausi on pari viikkoa myöhässä kylmän ja vähäsateisen kesäkuun vuoksi, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta. Myös mustikan ja puolukan satokauden kerrotaan olevan pari viikkoa myöhässä.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salon mukaan heinäkuu taas on kohdellut sieniä hyvin runsailla sateilla ja 15–20 asteen lämpötiloilla. Salo arvioi sienestyskauden alkavan elokuun alkupuolella, jos tuleva hellejakso ei veny pitkäksi.
– Tuo tuleva hellejakso vähän pelottaa. Sen ei tarvitsisi olla kuin pari päivää, niin se olisi ok. Jos se kestää viikon, humuksen pintakerros kuivuu ja sillä voi olla pitkittävä vaikutus sienisadon alkuun.
Salon mukaan muun muassa koivunpunikkitatteja ja koivuhaperoita on jo poimittu, kuten myös koivuvaltaisiin metsiin nousseita pieniä kantarelleja.
– Monenlaisia lahottajiakin on, ja nekin viittaisivat siihen, että tavaraa alkaa nousta.
Suomen Sieniseura ry:n Facebook-sivuille on myös jaettu kuvia ympäri Suomea kerätyistä kantarelleista. Monet myös kertovat nähneensä paljon pieniä kantarelleja, jotka jäivät vielä metsään kasvamaan.
Sienestyskausi pidentynyt yli kuukaudella
Salon mukaan syyssienisadosta on vielä vaikeaa sanoa mitään tarkkaa.
– Vettä on tullut niin runsaasti, että se korreloi positiivisesti tulevaan sienisatoon.
Salo kertoo lämpimien syksyjen johtaneen siihen, että sienestyskausi on venynyt reippaasti.
– Sienestyskausi on pidentynyt jopa kuukaudella tai puolellatoista viimeisen 20–30 vuoden aikana. Kun lumipeitettä tai pakkasia ei ole tullut, on sieniä voitu poimia loka-marraskuussa Etelä- ja Keski-Suomea myöten.
Sienestyskausi on venynyt välillä niinkin pitkäksi, että joulupöytään on voitu poimia tuoreita sieniä.
– Yhtä myöhäissyksyn rakastetuinta sientä eli suppilovahveroa on voinut poimia vielä joulukuussakin. Joku vuosi sitten minulle kerrottiin, että kantarelleja oli löytynyt lumettomana talvena siten, että niistä oli saatu joulukinkun päälle tuore kantarellimuhennos, Salo kertoo.