Punkkirokote: ottaako vai eikö ottaa, siinä pulma. Punkkibussit tarjoavat rokotuspisteitä ympäri maan ja yksityiset terveysasemat mainostavat rokotetta ahkerasti. Kenelle punkkirokote on tarpeellinen ja kenelle ei?
Harkittaessa punkkirokotteen ottamista on siis hyvä tehdä selvä ero kahden taudin välille. Rokote suojaa nimittäin vain toiselta – siltä harvinaisemmalta.
– Punkkirokote on huono nimitys. Se ei anna suojaa yleisimmälle punkkitaudille eli borrelioosille, kommentoi infektiolääkäri Jarmo Oksi.
Punkkirokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan Ahvenanmaalla. Rokotetta suositellaan kuitenkin myös esimerkiksi ulkosaaristossa paljon veneileville ja luonnossa paljon liikkuville.
Punkkirokotetta voi harkita myös silloin, kun suunnitteilla on matka Eurooppaan punkkialueelle. Riski riippuu luonnossa olemisen määrästä ja matkan pituudesta. Jokainen tekee kuitenkin päätöksen rokotteen ottamisesta itse.
Lue alta Oksin suuntaa-antavat vinkit rokotteen ottamista pohtiville.
Kannattaako punkkirokote ottaa?
KYLLÄ
- Ahvenanmaalla ja ulkosaaristossa asuva
- Ulkosaaristossa paljon veneilevä ja luonnossa liikkuva
- Jos on yleensä saanut joka kesä useita punkinpuremia, esimerkiksi kesämökillään
- Asuu ja liikkuu luonnossa alueella, jossa on useita tiedettyjä puutiaisaivotulehdustapauksia
- Tulee jatkossa toistuvasti viettämään aikaa riskialueilla
EI
- Jos punkki ei ole koskaan purrut esimerkiksi kesämökillä, jossa viettää tavallisesti aikaa kesäisin
- Suunnittelee kesälle yksittäistä veneretkeä ulkosaaristoon
EHKÄ
- Suunnittelee esimerkiksi parin viikon lomamatkaa Ahvenanmaalle
- Perheenjäsenet ovat saaneet joka kesä punkinpuremia
- Veneilee paljon
- Oleskelee paljon punkkialueilla tai on saanut punkinpuremia
Puutiaiset kuuluvat Ixodes-suvun punkkeihin. Puutiaiset levittävät sekä borrelia-bakteeria että puutiaisaivotulehdusta.
Punkit levittävät kahta tautia
Punkit levittävät kahta eri tautia, jotka poikkeavat toisistaan paljon. Puutiaisaivotulehdus on viruksen ja borrelioosi bakteerin aiheuttama tauti.
Puutiaisaivotulehdustapauksia tilastoitiin vuonna 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 47 kappaletta. Borrelia-bakteeria löydettiin puolestaan 1 679 henkilöltä.
| Mikä? | Puutiaisaivotulehdus on punkkien levittämä virus. Puutiaisaivotulehduksen voi saada taudin esiintymisalueilla myös muun muassa vuohien pastöroimattomasta maidosta. | Borrelioosi eli Lymen tauti on infektiotauti, jonka ihminen voi saada punkkien levittämästä Borrelia-bakteerista. |
| Rokote | Kansankielellä punkkirokotteeksi kutsuttu puutiaisaivotulehdusrokote eli TBE-rokote (tick-borne encephalitis) antaa suojan puutiaisaivotulehdusta vastaan. TBE-virusta on kolmea eri tyyppiä: läntinen, siperialainen ja Kaukoidän tyyppi. | Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Borrelioosia voidaan ehkäistä hyönteiskarkotteilla, punkkisyynillä ja suojaavalla vaatetuksella. |
| Oireet | Oireita ovat kuumeen nousu; myöhemmin myös päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus ja pahoinvointi. | Noin puolella tartunnan saaneista punkinpureman alueelle kehittyy punoittava, tyypillisesti ympyrän muotoinen ihottuma. |
| Hoito | Puutiaisaivotulehdus on virustauti, eikä siihen ole tarjolla lääkehoitoa. Aivokuumeen hoito vaatii sairaalahoitoa. | Borrelioosi hoidetaan lääkityksellä. |
| Tarttuminen | Puutiaisaivotulehdus tarttuu punkin puremasta. | Mitä pidempään punkki on kiinnittyneenä iholla, sitä suurempi on borrelian tartuntariski ihmiseen. |
| Lähde: THL |
Virologian tutkija Anu Jääskeläinen ja Pfizerin tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman keskustelivat puutiaisten levittämistä taudeista Huomenta Suomessa. Katso koko video alta.
10:04
