Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt apurahoja tieteeseen ja taiteeseen yhteensä 25 miljoonaa euroa. Kulttuurirahastosta kerrotaan, että apurahaa on myönnetty 1 023 hakijalle.
1:54
Viime vuonna uutisoitiin, että alkoholiongelmien hoitoa voidaan tehostaa tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Taiteen puolella apurahan sai joka kymmenes hakija, kun tieteessä vastaava osuus oli joka kahdeksas. Monivuotisia apurahoja myönnettiin 135, joka on lähes tuplasti viime vuoteen verrattuna.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja sai nyt 500 hakijaa. Tieteeseen niitä jaettiin 321 ja taiteeseen 179. Eniten kokovuotisia apurahoja myönnettiin väitöskirjojen tekemiseen.
Suurimmat apurahat ovat arvoltaan 200 000 euroa. Ne myönnettiin Selloakatemialle ja Kolttakulttuurisäätiölle. Kolttakulttuurisäätiön apurahalla on määrä toteuttaa kolttasaamelaisten lasten ja nuorten omakielinen koulupolku kielipesistä peruskouluun ja tuottaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.
– Apuraha turvaa toimintamme useaksi vuodeksi. Sen avulla voimme laskea opiskelijoiden kurssimaksuja sekä monipuolistaa toimintaamme vierailevien opettajien ja konserttitoiminnan muodossa, kertoo puolestaan Selloakatemian perustajajäsen Tuomas Ylinen tiedotteessa.
Apurahat myönnettiin lokakuun hakukierroksen perusteella. Hakemuksia tuli yhteensä 9700. Tieteen hakijamäärä pysyi aiemmalla tasolla, mutta taiteen kasvoi kymmenellä prosentilla.
Tukea tekoälyn tutkimukseen
– Yksi kiinnostava trendi tämän vuoden apurahoissa on tekoälyyn liittyvä tutkimus, Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava toteaa.
– Rahoituksen sai muun muassa Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Kunal Ghosh, joka tutkii tekoälyä uusien teknisten materiaalien löytämisessä, sekä Husin kardiologian professori Juha Sinisalon työryhmä, jolle myönnettiin 150 000 euroa keinoälyn kliinistä soveltamista valtimokovettumataudissa käsittelevään tutkimukseen, Arjava jatkaa.
Runsaan 100 000 euron apurahan sai muun muassa dokumentaristi Juhani Haukan elokuva, joka liittyy Kansallisarkiston laajaan tutkimukseen Venäjällä kadonneista Suomen kansalaisista. Haukan dokumentissa seurataan Kansallisarkiston tutkijoiden työtä ja tutkimuksen etenemistä viiden vuoden ajan Suomessa ja Venäjällä.
Professori Pirjo Hiidenmaa ja työryhmä saivat 120 000 euron apurahan kaksivuotiseen hankkeeseen. Siinä selvitetään, miten kirjallisuus on läsnä lukijoiden elämässä ja mikä merkitys teoksilla ja lukemisella on.