Takuusäätiö on huolissaan yhä isompien luottojen ottamisesta.
Kulutusluottojen kasvu näyttää jatkuvan nopealla tahdilla. Pelkästään luottolaitosten myöntämien vakuudettomien kulutusluottojen kannan kasvu oli kesäkuussa 12 prosentin vuotuisessa kasvussa, jota Finanssivalvonta pitää korkeana.
Fivan on vaikea saada tarkkaa lukua muiden toimijoiden, esimerkiksi verkossa lainaa tarjoavien ulkomaisten firmojen luotoista.
– Uskoisin, että siihen varmasti nyt vaikuttaa taloudellinen tilanne ja alhainen korkotaso. Talouden piristyessä ehkä myös kulutushalut kasvavat, ja sitten siihen haetaan luototusta. Lisäksi kannan kasvuun vaikuttaa myös luotonsaannin helppous eli se, että tarjontaa on aiempaa enemmän, sanoo johtaja Anneli Tuominen Fivasta.
Fiva on aloittanut useita selvityksiä kulutusluottoja tarjoavien yritysten toiminnasta. Se käy läpi esimerkiksi luotonmyönnön kriteerejä ja markkinointia. Lisäksi selvityksen alla on positiivinen luottorekisteri sekä se, pitäisikö toimilupaa vaativan luotonmyönnön määritelmää muuttaa.
– Joissain maissa luotonanto on aina toimiluvanvaraista, näin on esimerkiksi Ruotsissa. Yksi pohdittava asia on se, pitäisikö Suomessa kaiken merkittävämmän luotonannon olla toimiluvanvaraista. Ja muuhun luotonantoon pitäisi ehkä saada enemmän rajoituksia esimerkiksi kohtuuttomien sopimusehtojen suhteen, Tuominen sanoo.
Velka kasaantuu osalle, lainat yhä suurempia
Finanssivalvonnan mukaan kulutusluottojen kasvu ei aiheuta suoranaista huolta rahoitussektorin vakaudelle, mutta huolestuttavaa on kotitalouksien velkaantumisen korkea taso ja velan kasaantuminen pienelle osalle kotitalouksista, jotka sitten ylivelkaantuvat. Tätä kuvastaa se, että noin kymmenesosalla luoton ottajista on niskassaan noin puolet kaikista veloista.
– Me emme tietenkään halua sitä, että meille tulee luokka henkilöitä, jotka eivät pysty hoitamaan velkojaan ja että myös kasvatetaan tätä ryhmää aktiivisesti, Tuominen sanoo.
Velkaongelmiin joutuneita auttavassa Takuusäätiössä kulutusluottojen kasvupiikit näkyvät tyypillisesti muutaman vuoden viipeellä. Toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan kulutusluottojen kasvun taustalla on isompi ostamisen ja maksamisen muutos.
Esimerkiksi huonekalukaupasta tullaan ulos puolihuomaamatta saatu luottokortti kädessä. Samoin verkkokaupan yleistyminen ja laskulla maksaminen näkyvät kokonaisuudessa. Mukana on kuitenkin myös aktiivisempaa luoton ottamista, ja tässä summat ovat Takuusäätiön mukaan kasvussa.
– Meitä kiinnostaa erityisesti se euromääräinen kasvu luottojen puolella. Tuntuu, että euromääräiset summat ovat isompia, Pantzar sanoo.
Positiivinen luottorekisteri stoppaisi luottokierteet aikaisemmin
Pantzarin mielestä maksamisen muuttuminen sirpaleisemmaksi aiheuttaa sen, että kuluttajan pitäisi olla aiempaa tietoisempi siitä, paljonko rahaa mihinkin menee ja mihin on varaa.
Hänen mukaansa luotonantajat pitäisi velvoittaa mitoittamaan luotonanto ihmisen todellisen maksukyvyn mukaan. Käytännössä siis tarvittaisiin jonkinlaista positiivisen luottotiedon käyttöä eli listausta henkilön kaikista veloista. Näin pystyttäisiin välttämään tilanteita, joissa velkaa paikataan velalla pitkäänkin.
– Nyt siitä tilanteesta, jossa velkojen määrä on kasvanut yli maksukyvyn, saattaa pystyä vuosikausia pyörittämään tilannetta niin, ettei se todellisuus tule itselle selväksi.