Arjen pakolliset menot nielevät nyt rahat, moni sortunut pahaan virheeseen – "Asuntovelallisten perheiden tilanne muuttunut olennaisesti"

Ulosottovelallisia oli vuoden 2022 lopussa yli 291  000, ja heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 7,6 miljardia euroa. Valtaosa velallisista oli yksityishenkilöitä.

Korkeat korot ja jylläävä inflaatio näkyy myös Takuusäätiössä. Säätiö on sosiaalialan järjestö, joka auttaa ihmisiä talous- ja velka-asioissa.

– Kyllä tilanne näkyy pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, toteaa Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

– Tämähän on ilmiönä sellainen, että se tulee vähitellen, ja monta juttua on vielä tulossakin.

Asumiseen ja työmatkoihin liittyvät kustannukset kasvaneet

Pantzarin mukaan tilanne näkyy ennen kaikkea neuvontapalveluissa. Kansalaisten lompakot laihtuvat, kun rahaa kuluu yhä enemmän pakollisiin arjen menoihin.

– Esimerkiksi työmatkakustannukset ja asumiseen liittyvät kustannukset ovat kasvaneet.

Inflaatiota ja nousevia hintoja on käsitelty julkisessa keskustelussa niin paljon, että sekin heijastuu Takuusäätiön toimintaan. Yleistä neuvontaa kaipaavia ihmisiä on enemmän, ja voi puhua jopa uudesta asiakasryhmästä.

– Ehkä vähän myös sieltä keskitulosemmasta porukasta.

Lue myös: Ruokaa halvemmalla: Suomalaisilla on nyt selvät säästökeinot – "Vaikutukset näkyvät lompakossa heti"

Myös ruoan hinta kasvaa

Myös Nordean liiketoimintajohtaja Sari Tempakka tunnistaa muutoksen.

– Meillähän on käytännössä Suomessa asuntolainasukupolvi, joka ei ole nähnyt ollenkaan positiivisia viitekorkoja.

Tempakan mukaan asuntolainakorkojen nousu on muuttanut olennaisesti asuntovelallisten perheiden tilannetta.

Monille taloudellista ahdinkoa aiheuttaa se, että korkojen lisäksi myös muut elinkustannukset nousevat – muun muassa ruoka.

Lue myös: Pankkien mukaan asiakas voi säilyttää vanhan edullisen koron, vaikka vaihtaa asuntoa – konttorissa voi silti odottaa ikävä yllätys

Näin suomalaiset säästävät – yksi ongelma

Tempakka korostaa säästämisen tärkeyttä.

– Olen seurannut vuosien varrella erinäköisiä tutkimuksia siitä, millaista rahankäyttäjiä suomalaiset oikein ovat. Tyypillisesti niistä näyttäytyy se, että noin kolmasosa suomalaisista ei säästä yhtään mitään, ja lopulle säästämisen kohteena on jokin hyvin lähitulevaisuudessa tapahtuva hankinta, myötäilee Pantzar.

Tällöin Pantzarin mukaan ongelmana on se, että säästetään tulevaa kuluttamista varten, ei pahan päivän varalle.

– Se kuuden prosentin korkotaso tuntui hetki sitten vielä niin epärealistiselta, että monella on myös kulutukseen mennyt säästöjä, sanoo Tempakka.

Positiivinen luottotietorekisteri valmisteilla

Suomessa on valmisteilla uusi positiivinen luottotietorekisteri, johon kootaan tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista. Pantzar näkee käyttöönotossa hyviä seurauksia.

Tällä hetkellä luoton myöntäminen perustuu lähinnä maksuhäiriömerkintöjen tarkasteluun. Muutos voi edistää etenkin sellaisten henkilöiden tilannetta, joilla on vaikeuksia talouden hallinnassa.

– Positiivinen luottotietorekisteri voi velvoittaa luotonmyöntäjää auttamaan henkilöitä pykälän verran enemmän. Tällä hetkellä se on ollut aika paljon sen varassa, miten asiakas itse pystyy maksykykyään arvioimaan, sanoo Pantzar.

Lue myös: Euroalueen pohjainflaatio kiihtyi ennätystasolle – Hintojen raju nousu uhkaa pitkittyä