Kalervo Kummola on mies, josta lähes jokaisella kaduntallaajalla on oma mielipide. ”Kale”on johtanut Suomen ykköslajia, jääkiekkoa jo 40 vuoden ajan. Tänään Kummola viettää 70-vuotissyntymäpäiviään. Tulevaisuudessa mies aikoo keskittyä keräämään varoja rahastoihin, joiden kautta tuetaan vähävaraisten lasten jääkiekkoharrastusta.
Kalervo Kummola oli SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja, siinä hommassa mies aloitti vuonna 1975. Vuodesta 1997 turkulaissyntyinen Kummola on johtanut Suomen Jääkiekkoliitoa. Miehen aikakausi liitossa päättyy 2.1. 2016.
Vuonna 1975 Suomessa oli kymmenen jäähallia. Nyt halleja on 265. Juuri halliverkoston laajenemista Kummola pitää pitkän valtakautensa suurimpana saavutuksena.
– Ensinnäkin, suurimmat asiat, aikaansaannokset ja muutokset on sellaisia, joita kukaan ei tee yksin. Olen toki yksinkin jotain aikaan saanut, esimerkiksi tiettyjä sääntömuutoksia. Suurimmat asiat on kuitenkin tehty yhdessä. Halliprojektit ovat olleet iso asia, meillä on nyt 265 jäähallia. Se on ehdoton edellytys, että pysytään pelissä maailman huipulla. Kummola sanoo MTV Sportille.
– Siirtyminen amatööriydestä ammattilaisuuteen on ollut vahvaa. Tässä ajassa on tapahtunut niin paljon asioita. Itse peli on kehittynyt niin valtavasti, ja siihen mulla ei ole osaa eikä arpaa. Kun katselee vanhoja pelejä, ne on kuin hidastetusta filmistä, Kummola pohtii hänen aikakaudellaan jääkiekossa tapahtuneita suurimpia muutoksia.
Valmentajille raippaa
Erääseen asiaan Kummola haluaa 70-vuotispäivänään puuttua.
– Asia mistä on puhuttu vuosikaudet, eikä se tunnu menevän perille, on se, että valmentajat valmentaisivat enemmän yksilöä. Eikä joukkuetta niinkään, ettei oma ego olisi niin korkealla mitalin voittamiseksi. Kunnioitan paljon enemmän sellaista juniorivalmentajaa, jonka joukkueesta nousee yksi tai kaksi pelaajaa huipulle, maajoukkueeseen tai jopa NHL:ään asti. Kuin sellaista joka voittaa SM-mitalin, mutta sieltä ei tule yhtään huippupelaajaa, tähteä millekään tasolle, Rautakansleri heittää viestiä seura- ja juniorivalmentajille.
Varoja junioreille
Suomessa on viime aikoina puhuttu laajasti juniorikiekkoilijoiden korkeista kustannuksista. Kaikilla ei ole enää varaa pelata jääkiekkoa. Tämän asian Kummola ottaa vakavasti.
– Tämä asia on saanut vähän liikaakin julkisuutta. Junioripelaajan kustannukset on keskiarvoltaan noin 2000 euroa per kausi, kun lasketaan koko polku pikkujunnusta A-junioreihin asti. Aion itse olla tulevaisuudessa keräämässä varoja näihin meidän rahastoihin, joilla pystytään auttamaan vähävaraisia lapsia ja nuoria. Tavoite on se, ettei yhdenkään juniorin tarvitsisi lopettaa harrastusta, jos vaan intohimoa riittää.
Kummola jatkaa Suomen edustajana Kansainvälisessä Jääkiekkoliitossa Sitä kautta hän pystyy jatkossakin pitämään kotimaisen kiekon puolia. Tarvittaessa vahvastikin.
– Ihan varmasti 2021 MM-kisat hankitaan Suomeen. Lopetan, jos näin ei käy, Kummola nauraa.
Lauantaina maamme urheilun ykkösjohtaja vetäytyy juhlatunnelmiin.
– Ihan hiljaa, muutamien ystävien seurassa ollaan. Sellaisten, joiden kanssa on tehty pitkää taivalta yhdessä. Perhe on tietenkin mukana, lapset ja lapsenlapset. Mutta ei enää isommin juhlita, 50-vuotisjuhlat oli aikanaan aika isot, Kummola virnistää.