Tästä on tulossa maailmanlaajuisesti metsäpalojen ennätysvuosi, varoittaa ympäristöjärjestö WWF. Kolme neljästä metsäpalosta on ihmisen aiheuttamia. Kun maailman huomio on kohdistunut koronakriisiin, voimavaroja ei riitä metsäpalojen torjuntaan.
Parhaillaan metsäpalot riehuvat muun muassa Brasiliassa ja Kaliforniassa. Viime vuosi oli ennätyksellinen metsäpalovuosi, mutta tästä vuodesta näyttää tulevan vieläkin pahempi.
— Metsäpalojen määrä on globaalisti lisääntynyt yli 10 prosenttia ja minua huolestuttaa erityisesti, että Amazonin alueella metsäpalojen määrä on lisääntynyt jopa enemmän, toteaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Kolme neljästä palosta ihmisen aiheuttama
Amazonin sademetsissä roihusi heinäkuussa lähes 7000 paloa, melkein kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
— Tiedämme jo, että Amazonin, maailman suurimman sademetsän, kiihtyvä tuho työntyy kohti pistettä, jonka jälkeen se ei enää pysty toipumaan. Se lakkaa olemasta elintärkeä hiilinielu, uskoo ympäristötutkija Luciana Tellez-Chevez Human Rights Watch -järjestöstä.
Tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa on meneillään valtava määrä metsäpaloja. Niistä 75 prosenttia on ihmisen aiheuttamia.
Miljardit eläimet menehtyvät liekkeihin
Paloalueilla ovat vaarassa ihmisten terveys ja elinkeinot, mutta paloilla on myös maailmanlaajuisia seurauksia. Ne kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja tuhoavat luonnon monimuotoisuutta.
— Tiedetään, että Australiassa viime vuoden metsäpaloissa kuoli 3 miljardia eläinyksilöä. Mikä se määrä on jossain Amazonissa, jossa lajien määrä on vielä paljon suurempi, kysyy Luukkonen.
Lisääntyvillä metsäpaloilla on vaikutuksia niin luonnon monimuotoisuuteen kuin ilmaston lämpenemiseenkin.
Palot lisääntyvät koronan takia
Koronakriisillä on vaikutuksensa myös metsäpaloihin. Palojen sammuttamiseen ja laittomien hakkuiden ehkäisyyn ei riitä resursseja. Kriisitilannetta käytetään myös surutta hyväksi.
— Brasilian ympäristöministeri oli todennut jossain tilaisuudessa kollegoilleen, että käytetään tilaisuutta hyväksi. Infrastruktuuria ja lainsäädäntöä voidaan heikentää, koska median huomio on tässä koronassa. Kehitysmaissa metsien vartiointiin ei ole resursseja. Laiton metsien kaataminen ja polttaminen on entistä helpompaa, kertoo Luukkonen.
Pandemiat seurausta luonnon köyhtymisestä
Luukkonen muistuttaa, että koronapandemialla on suora yhteys luonnon tilaan.
— Koronapandemia on lähtöisin siitä, että luonnon tila on heikentynyt. Siitä on kiistattomat todisteet. Pitäisi pitää huolta luonnosta, jos halutaan, että tulevaisuudessa ei tule vielä pahempia pandemioita kuin korona.
Ympäristöjärjestö WWF vaatii nopeita toimia palojen pysäyttämiseksi erityisesti Amazonin alueella.
— Amazonasin alueella vähintään viideksi vuodeksi pitää rajoittaa metsien kaatamista ja pysäyttää metsäkato, vaatii Luukkonen.