Rajujen metsäpalojen määrä lisääntyy voimakkaasti lähivuosina ja -vuosikymmeninä, arviodaan YK:n ympäristöohjelman (UNEP) tuoreessa raportissa. Vuoteen 2030 mennessä palojen määrä kasvaa 14 prosentilla, vuoteen 2050 mennessä 30 prosentilla ja vuosisadan loppuun mennessä 50 prosentilla, arvioidaan raportissa. Raportin laatijoiden mukaan hallitusten pitäisi nyt keskittyä metsäpalojen estämiseen ja niihin varautumiseen.
Metsäpalot ovat viime aikoina raivonneet Indonesian soilla, Kalifornian metsissä ja Argentiinan valtavilla kosteikkoalueilla. Palot ovat levittäytyneet monille sellaisille alueille, missä ei aiemmin ole koettu metsäpaloja, esimerkiksi arktisen alueen soille ja Amazonin sademetsiin.Lämpenevä ilmasto lisää osaltaan paloriskiä.
– Olemme viime aikoina nähneet palojen lisääntyvän Pohjois-Syyriassa, Siperian pohjoisosissa, itäisessä Australiassa ja Intiassa, listaa Australian hallituksen metsäpalotutkija Andrew Sullivan, joka oli mukana laatimassa UNEPin raporttia.
Metsäpalon savua Kapkaupungissa huhtikuussa 2021. Kuva: Reuters
Lämpimämmät yöt ylläpitävät paloja
Aiemmin viileät ja kosteat yöt auttoivat hillitsemään paloja, mutta viime vuosikymmeninä keskimääräiset yölämpötilat ovat nousseet enemmän kuin päivälämpötilat. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan 40 vuodessa sellaisten yölämpötilat, jotka riittävät ylläpitämään metsäpaloja, ovat lisääntyneet 36 prosentilla.
– Tämän seurauksena paloista tulee isompia ja tuhoisampia, tiivistää Jennifer Balch, yksikönjohtaja Colorado Boulderin yliopistosta.
UNEPin raportin mukaan pelkästään Yhdysvalloissa maasto- ja metsäpalot aiheuttavat 347 miljardin dollarin vuotuiset kustannukset.
Metsäpalo Etelä-Amerikan Paraguayssa tammikuussa 2022. Kuva: Reuters
Lisää huomiota palojen ehkäisyyn ja varautumiseen
Raportissa ehdotetaan, että hallitusten pitäisi nykyistä enemmän keskittyä metsäpalojen torjuntaan.
Kirjoittajat suosittelevat, että 45 prosenttia budjetista käytettäisiin palojen ehkäisemiseen ja niihin varautumiseen, 34 prosenttia sammuttamiseen ja 20 prosenttia vahinkojen korjaamiseen.
– Monissa maissa eniten varoja käytetään sammuttamiseen eli päähuomio on tässä hetkessä, vain reagoidaan eikä ennakoida, toteaa palotutkija Paulo Fernandes portugalilaisesta Tras-os-Montesin ja Alto Douron yliopistosta.