Sademetsien tuhoutuminen hidastui viime vuonna yhdeksällä prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Samalla metsiä tuhoutui kuitenkin kiihtyvällä tahdilla etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Ihmisen aiheuttaman metsäkadon lisäksi metsien häviämistä kiihdyttävät ilmastonmuutoksesta johtuvat laajat metsäpalot.
Etelä-Amerikan Venezuelassa odotetaan kiihkeästi toukokuussa alkavaa sadekautta. Maassa on ollut kuivan alkuvuoden aikana yli 30 000 metsäpaloa.
– Tämä on jatkuvaa taistelua. Jotkut meistä ovat palomiehiä ja puistonvartijoita. Mutta täällä on myös vapaaehtoisia, jotka työskentelevät vapaa-ajallaan. Haluamme säilyttää setiemme ja isovanhempiemme meille jättämän perinnön, kertoo Tragahumon metsäpaloryhmän johtaja Alejandro Sul.
Sademetsää tuhoutui viime vuonna lähes Sveitsin kokoisen alueen verran. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna.
Brasiliassa metsien häviäminen hidastui kolmanneksella. Taustalla on presidentti Lula da Silvan etenkin Amazonille suuntautuva aktiivinen suojelupolitiikka.
– Tänä vuonna havaitsimme, että luonnontilaisten metsien tuhoutuminen väheni merkittävästi Brasiliassa ja Kolumbiassa, mutta valitettavasti tämä vähentyminen ei ollut riittävää korvaamaan kokonaisuudessaan trooppisten alueiden metsien tuhoutumista. Vähentymistä vastassa oli metsän tuhoutumisen lisääntyminen maissa kuten Bolivia, Nicaragua ja Laos, kommentoi Global Forest Watchin johtaja Mikaela Weisse.
Vaikka hiilinieluina elintärkeiden sademetsien tuho hidastui, metsien osuus maapallon pinta-alasta väheni merkittävästi. Ihmisen suoran toiminnan lisäksi taustalla vaikuttavat kuivuus ja sen myötä lisääntyneet metsäpalot, joita riehui viime vuonna esimerkiksi Euroopassa ja Kanadassa. Kanadan palot tuhosivat noin puolen Suomen kokoisen alueen.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulemme näkemään lisää katastrofaalisia tulipaloja, niin sanottuja megapaloja, jotka ovat kooltaan ja korkeudeltaan valtavia, toteaa Väitöskirjatutkija Manoela Machado Oxfordin yliopistosta.