Legendaarinen Pappa-Tunturi on monelle suomalaiselle tuttu ja rakaskin menopeli vuosikymmenten takaa. Niin on myös tämän jutun Mika Mynttiselle.
Mynttinen on kerännyt kutakin Pappa-Tunturin vuosimallia yhden kappaleen ja entisöinyt ne.
Erilaisia Pappa-Tunturi-malleja Mynttiselle on siis kertynyt kaiken kaikkiaan 29 kappaletta. Mynttisen Pappa-Tunturi-mopojen kavalkadi on vaikuttava: kaksipyöräiset, eriväriset legendat on asetettu siisteihin riveihin ja kiiltopinnastakin on huolehdittu.
Vanhin Mynttiseltä löytyvä malli on vuodelta 1958. Se ja seuraavan vuoden mallit olivat vaikeimpia löytää, Mynttinen sanoo.
– Vuoden 1959 Pappa-Tunturistakin on kaksi eri mallia: alku- ja loppuvuoden mallit. Toinen löytyi helposti ja toinen ei.
Kansallismuseon verkkosivuilla kerrotaan kuitenkin, että turkulaisen Tunturipyörä Oy:n mopedin eli kansankielellä Pappa-Tunturin valmistus olisi aloitettu vuonna 1959. Valmistus lopetettiin vuonna 1987.
Vuosi-saivartelusta viis, mikä Mynttistä Pappa-Tuntureissa oikein kiinnostaa?
– Niissä vaan on se joku oma juttunsa. Minulla on ollut lapsesta asti Pappa-Tunturi.
Mynttinen kertoo, että sekin saattaa vaikuttaa, että ensimmäisen hänen saamansa mopon eteen joutui tekemään kovasti töitä. Arvostus on pysynyt siitä asti, ja mahdollisesti myös jälkipolvellekin joku muisto näistä jää, Mynttinen pohtii.
Nimensä Pappa-Tunturi on tiettävästi saanut siitä, että se oli pääasiassa vanhempien miesten kulkuneuvo.
Mynttisen kokoelmasta 85 prosenttia on museorekisterissä.
Vanhimmillaan yli 60-vuotiaat mopedit eivät suinkaan ole vain bensankatkuisia koristeita.
– Kaikilla ajetaan. Niillä voi lähteä silloin, kun haluaa.