Museoautokannassa näkyy nyt lamavuosien myyntikuoppa – autotallien kätköistä löytyvät papan helmet käyvät vähiin

AOP autokauppa kuvituskuva raha vaihtoauto
Varaosin löytyminen on yllättävän hankalaa jopa aikanaan myyntilistojen kärjessä viihtyneiden automallien kohdalla. Samalla varaosien hinnat ovat nousseet reippaasti.All Over Press
Julkaistu 15.02.2025 07:47

MTV UUTISET – STT

Museoautojen rekisteröintimäärät ovat kääntyneet kuluvalla vuosikymmenellä varovaiseen laskuun.

Museorekisteröityjä, vähintään 30-vuotiaita henkilöautoja liikkuu Suomen maanteillä lähes 35 000 kappaletta. Määrät ovat kuitenkin olleet viimeiset pari vuotta tasaisessa laskussa, kertovat Tilastokeskuksen ja Traficomin tilastot.

Toissa vuonna museorekisteriin kelpuutettiin vajaat 1 900 henkilöautoa, mikä oli noin 200 autoa vähemmän kuin edeltävänä vuonna 2022. Lasku on jatkunut, sillä viime vuonna henkilöautoja leimattiin museorekisteriin enää vajaat 1 650 kappaletta.

Museoautojen keski-ikä on noin 50 vuotta ja valtaosa niistä on aikanaan käyttöautoina palvelleita ajopelejä. Museorekisteriin hyväksytään myös mopoja, moottoripyöriä ja moottorikelkkoja.

Ysäriautot ajettu jo loppuun

Laskutrendi vahvistetaan myös Suomen ajoneuvohistoriallisessa keskusliitossa (SAHK) sekä Autohistoriallisesta seurassa, jotka tekevät valtaosan museokatsastuksista.

SAHK:n Uudenmaan alueen vastuutarkastajan Martti Peltosen mukaan käänteen taustalta löytyvät selkeät selitykset. Museoauton ylläpito, talvisäilytys ja varsinkin korjaaminen käyvät entistä enemmän omistajan kukkarolle.

Myös autotallien kätköistä löytyvät museoikäiset ”papan helmet” käyvät vähiin. Vuonna 1989 Suomessa myytiin noin 177 000 uutta henkilöautoa, mutta vuonna 1993 vastaava määrä kutistui alle 56 000:een.

– Nuo lamavuodet alkavat nyt näkyä museorekisteröinneissä. Lisäksi silloinen autokanta on ajettu niin loppuun ja päätynyt romuttamoille, ettei sieltä paljon museoitavaa edes löydy, Peltonen toteaa.

Entistä useampi museorekisteröitävä ajokki onkin tuontiauto.

Johtotähti tilastokärkenä

Monilla automerkeillä harrastustoimintaa haittaa myös varaosien saatavuus.

Varaosin löytyminen on yllättävän hankalaa jopa aikanaan myyntilistojen kärjessä viihtyneiden Nissan- ja Toyota-mallien kohdalla. Samalla varaosien hinnat ovat nousseet reippaasti.

Museorekisteröintitilaston piikkipaikoilla keikkuvatkin nyt muut merkit. Johtoasemaa pitää Mercedes-Benzin ”pikkumersuksi” ristitty W201-malli sekä pykälää isompi ”taksimersu” W124. Mersujen osuus on kokonaisuudessa liki kolmannes, mutta joukossa on muitakin premium-merkkejä, kuten Audi, BMW ja Porsche.

– Kyseiset autot ovat olleet aikanaan kalliita, joten niistä on pidetty myös parempaa huolta. Harraste- ja museoautoksi hankitaan usein ajokki, josta saatettiin nuorena haaveilla, mutta johon ei silloin ollut vielä varaa, Peltonen toteaa.

Ikä painaa myös harrastajakuntaa

Suomen Mercedes-Benz Klubin puheenjohtaja Heikki Salmén on ”johtotähden” ykkössijasta mielissään, mutta tunnustaa hänkin tosiasiat. Museoautoilun vauhti hiipuu ja lysti käy vuosi vuodelta kalliimmaksi.

– Etenkin maalaustyöt ovat kalliita eikä autokorjaamoiltakaan enää välttämättä löydy vanhempien autojen osaajia, Salmén toteaa.

Myös harrastajakunta ikääntyy ja jossain vaiheessa autosta on vain luovuttava – useimmiten silloin, kun omakotitalo ja sen autotalli vaihtuvat kerros- tai rivitaloasumiseen.

Monilla merkeillä vanhojen mallien varaosatuotanto on siirtynyt pitkälti Kiinaan, mikä on tuonut mukanaan myös laatuvaihteluja.

– Mersun etuna on, että varaosia tehdään edelleen Euroopassa. Joidenkin osien tuotanto on aloitettu kovan kysynnän takia jopa uudelleen, Salmén kertoo.

Arvoautoille on edelleen ostajia

Jos on tavallisten kansanautojen museointi-innostus laskusuunnassa, on vastaava markkina arvoautojen puolella edelleen voimissaan. Lisäksi kauppaa käydään entistä enemmän yli maarajojen ympäri Eurooppaa ja aina Yhdysvaltoihin saakka, kertoo museo- ja keräilyautoihin erikoistuneen Triangle Motorsin ja Ove´s Garagen toimitusjohtaja Marko Edfelt. Yritys toimii Alastarolla ja Turussa.

– Kaupan painopiste on tänä syksynä ollut selkeästi ulkomailla. Kun auto maksaa 100 000–300 000 euroa, se ostetaan lähinnä sijoitukseksi. Tätä asiakaskuntaa eivät suhdanteet juurikaan heiluttele, Edfelt toteaa.

1980- ja 1990-lukujen autokanta on kutistunut Euroopassakin nopeasti. Nyt museoikään varttuneista hyväkuntoisista 30–35-vuotiaista ”young timereista” on alan ammattilaisen mukaan kova kysyntä.

– Esimerkiksi Mercedes Benzin AMG-mallien ja BMW:n M5-sarjalaisten hinnat ovat koronan jälkeen vähintäänkin tuplaantuneet. Jos kyseisen auton arvo oli vielä muutama vuosi sitten 30 000 euroa, se voi olla nyt jopa 100 000 euroa, Edfelt kertoo.

Tuoreimmat aiheesta

Autot