Suomalaiset ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa, kertoo Asuntomessujen tekemä kysely. Asumisen kalleus ja ahtauskin kestetään, kunhan koti on viihtyisiä ja miellyttävässä ympäristössä. Näitä pidetään tärkeimpinä kuten ylipäätään sitä, että koti sopii asukkaan sen hetkiseen elämäntilanteeseen.
Asuntomessut kysyi verkkopaneelilla 1500 suomalaiselta näiden henkilökohtaisia arkikokemuksia ja arvoja asumiseen liittyen. Kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista katsoo, että koti on riittävän lähellä luontoa ja sopiva nykyisessä elämäntilanteessa. 73 prosenttia vastaajista kertoi, että asunto on sopivan hintainen ja kuntoinen.
Viihtyvyys on tuolla ulkona
Käänteisesti kysely kertoo myös sen, että liki kolmannes vastaajista piti asumista kalliina ja asuntonsa kuntoa epätyydyttävänä. Selvityksessä ei kysytty kaavoituksesta, ei asuntopolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta eikä rakentamisen laadusta.
– Olennaista on huomioida, että asumista täytyy lähestyä muualtakin kuin sieltä rakennuksen seinien sisältä. Asuinympäristö naapureineen on todella olennainen juttu, kuvailee Osuuskunta Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomaala.
Kertooko tämä jotain myös kansanluonteesta, ihmiset ovat tyytyväisiä vaikka koti olisi kallis ja pienikin?
– Keskiarvot ovat aina keskiarvoja tutkimuksessa, mutta varmasti löytyy tätäkin, arvioi Tuomaala. Ja sehän on inhimillistäkin. Elämässä on monia syitä, jotka vaikuttavat valintoihin ja sijoittumiseen, vaikkapa työ ja lapset. Ja tämä kysyy kompromisseja.
20 hehtaaria eikä naapurit kuseksi portille
Monet kysymyksistä olivat avoimia, eli vastaaja saattoi omin sanoin kuvailla asumisensa tilannetta. Vastauksia olikin sitten laidasta laitaan, tyytyväisiä ja hilpeitä maaseudun rauhasta urbaaniin kasvuun.
”Ihana kotini puutarhan keskellä, joka päivä hyvä tulla kotiin.”
”Kiva katsella, kun rakennusprojektit etenevät ja uusia ihmisiä muuttaa ympärille.”
”20 hehtaaria. Rauhallista. Ei naapurit kuseksi portille.”
– Harvemmin tästä näkökulmasta kysytään. Vastaukset osoittavat, että monet asiat ovat asumisessa ovat erittäin hyvin ja nämä eivät nouse jokapäiväiseen keskusteluun. Mutta tämän kyselyn fokus oli löytää niitä tärkeitä asioita, jotka luovat tyytyväisyyttä.
Tuomaalan mukaan Asuntomessut voisi hyödyntää näitä kaikkia kokemustietoja yhteistyökumppaniensa kanssa ja myös uusien messujen suunnittelussa.
Luonto ja liikenne lähelle
Yksin Helsingin Kaisaniemessä asuva Teppo Ali-Mattila sekä miehensä ja kahden pienen lapsen kanssa Espoossa asuva Mariella Terho kuvailevat asumistaan pitkälle kyselyn suuntaan. Molemmat huokaavat asumisen kalleutta, mutta ovat tyytyväisiä koteihinsa.
– Viihdymme kerrostalossamme todella hyvin, koska naapurusto on mukavaa ja luonto sekä julkinen liikenne ovat lähellä, kertoo Terho Helsingin keskustan kahvilassa.
– Pieneksi asunto varmaankin käy, kun lapset kasvavat. Mutta jotenkin sumplitaan niin, että mahdollisimman pitkään siinä asutaan, kunhan tuo länsimetrokin lähtisi joskus liikkeelle, nauraa Mariella Terho.
Rakennetaanko pieniä koteja kohta liikaa?
Asuntomessujen messujen pomo toteaa, että politiikkaa he eivät tee, mutta Asuntomessuilla on kiistämättä vaikutusvaltaa. Harri Tuomaala haluaisi herätellä keskustelua pienten asuntojen buumista, joka voi mennä liiallisuuksiin.
Suomalaiset asuvat eurooppalaisittain ahtaasti ja nykyinen rakentaminen näyttää tätä vain edistävän tietynlaisen kierteen lailla. Ei näytä hyvältä lapsiperheille, jos heidän asumistaan ajatellaan.
– Nyt on tämä pienuuden trendi. Ihmiset vanhenevat, asuminen ja rakentaminen kallistuvat muuttovoittoalueilla ja nämä ohjaavat siihen pienempään asumiseen. Onko tämä oikea ratkaisu, ainoa ratkaisu? Toivottavasti ei.