Kunnat vaativat hallituksen kehysriihestä konkreettisia tukitoimia – lupaukset eivät vielä vakuuta: "Ei se kyllä paljon lämmitä"

Koronakriisin talousvaikutusten kanssa painivat kunnat toivovat hallituksen tänään alkavasta kehysriihestä konkreettisia toimia taloutensa tukemiseen. 

Kuntaliiton mukaan koronaviruksen aiheuttamat lisämenot kunnille tulevat olemaan melko maltilliset, noin 400 miljoonaa euroa. Suurempi isku tulee verotulojen romahtamisesta. Liitto perustaa laskelmansa arvioon noin kolme kuukautta kestävästä pandemiasta.

– On arvioitu, että verotulot putoavat jopa 1,7 miljardia euroa. Jää yhteisöveroa saamatta ja tietysti lomautukset, irtisanomiset ja vastaavat aiheuttavat heikennystä tuloveropuolella, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Viime vuosi oli kunnille taloudellisesti yksi historian heikoimmista, joten kriisi tuli niille huonoon aikaan. Yksi taloushaasteiden kanssa jo valmiiksi painineista kunnista on eteläpohjalainen Kauhajoki. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot on ollut kasvusuunnassa jo pidemmän aikaa.

– Kauhajoki on myös investoinut viime vuosina, meillä on uusia koulukiinteistöjä, jotka on sitten taloutta rasittaneet, kertoo Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen.

“Ei se kyllä paljon lämmitä”

Hallitus on luvannut tukea kuntia kriisissä, mutta toistaiseksi konkretiaa ei ole ollut Karhusen ja Leinosen mukaan tarpeeksi. Viime viikolla kerrottiin, että valtio kompensoi kunnille tänä vuonna saamatta jäävän verotuoton. Tämä on kuitenkin pois seuraavien vuosien valtionosuuksista.

– Sehän ei ole minkäänlaista uutta rahaa, vaan se on lainaa kunnille, Kuntaliiton Minna Karhunen selittää.

– Rahaa siirretään ikään kuin takataskusta etutaskuun eli seuraavien vuosien valtionosuuksista ottamalla. Ei se kyllä paljon lämmitä, Kauhajoen kaupunginjohtaja Leinonen toteaa.

Leinonen muistuttaa, että jos kuntatalouden ongelmia ei ratkaista, hyvinvointivaltion perusta uhkaa rapautua. Näin voi käydä, jos meillä kunnilla ei ole varaa tuottaa palveluita, niin kuin on ajateltu. Se saattaisi merkitä sitä, että palvelut keskittyvät ja eriarvoistuminen lisääntyy.

Kehysriihestä konkreettisia ehdotuksia

Minna Karhusen mukaan hallituksella ei tarvitse olla kehysriihen päätteeksi vielä tarkkoja lukuja tuesta, mutta hän vaatii selvää suunnitelmaa miten kasvaneisiin kustannuksiin vastataan ja miten verotulojen menetykset kompensoidaan pysyvästi. 

– Pitää olla kaikki keinot mukana. Pitää olla verotuloihin liittyvä kompensaatio valtionosuuksien kautta ja erityisesti niille kunnille, jossa menetykset on suurimpia. Tarvitaan kustannusten korvaamista, esimerkiksi suoraa avustusta sairaanhoitopiireille. Tarvitaan monenlaisia keinoja, koska ongelmat on monenlaisia, Karhunen sanoo.

Yksi keino voisi olla hallitusohjelmaan kirjattujen kuntien uusien tehtävien jäädyttäminen toistaiseksi. Tätä on toivottu monesta kunnasta.

– Toivotaan, että suunnitteilla olleet uudet tehtävät, oppivelvollisuusiän nostaminen ja hoitajamitoituksen korottaminen, nyt tämän kriisin ajaksi ainakin unohdettaisiin, Linda Leinonen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat