Jääkarhunpentu Ranualle, pandapariskunta Ähtäriin! Tämän vuoden alussa on saanut hämmästellä uutisia Suomeen saaduista eksoottisista eläimistä. Nykypäivän globaaleille kansalaisille pandan näkeminen ei kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, mitä helsinkiläiset pääsivät todistamaan vuonna 1890.
– Venäläinen kultaseppä Carl Fabergé lahjoitti tuolloin vasta-avattuun Korkeasaareen kaksikyttyräisen kamelin, kertoo MTV Uutisille Korkeasaaren nykyinen johtaja Sanna Hellström.
Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström eläintarhassa, Helsingissä 11. syyskuuta 2014.
Korkeasaaren eläintarha toi maailman luontoihmeet suomalaisten kummasteltavaksi siis jo lähes 130 vuotta sitten. Vuonna 1888 tarhaan tuodut karhut olivat toki jo suomalaisille muutenkin tuttuja, mutta myös riikinkukoissa riitti kamelin lisäksi ihmeteltävää.
Tarhan alkuvuosina Suomen luonnolle vieraita lajeja oli jopa enemmän kuin nykyään.
– Alkuaikoina eläimiä saatiin paljon lahjoituksena (esimerkiksi merimiehiltä ja ulkomaalla asuvilta suomalaisilta), mutta silloin eläimiä myös pyydystettiin tarhattavaksi, mitä nykyään ei tehdä, Hellström jatkaa.
Leijona ärjyi 30-luvulla
Johnny Weissmüller debytoi viidakon valtiaana Tarzanina valkokankaalla vuonna 1932. Eikä aikaakaan, niin Korkeasaaressakin kuultiin leijonien ärjyntää.
– Nykyinen aasianleijona tuli Korkeasaareen Intian valtion lahjoituksena vuonna 1992, mutta afrikanleijonia Korkeasaaressa on ollut jo 30-luvulla, Hellström kertoo.
Korkeasaaren aasianleijonille syntyi kolme pentua keväällä 2014.
Vuonna 1935 saarelle valmistuikin yksi kovimmista vetonauloista, Leijonalinna.
Ennen Mustikkamaan sillan valmistumista vuonna 1974 saareen pääsi kesäaikaan veneellä tai talvisin jäätä pitkin. Tuolloin saaressa käynti oli ilmaista, mutta leijonat nähdäkseen piti maksaa.
– Linnassa on ollut sellainen pieni pömpeli, vähän kuin rahastajan koppi. Ja kuten huvipuistossa, niin siellä on ollut laitekohtainen lippu. Yksittäisen eläimen katselutasanteelle pääsy on ollut maksullista.
Tiikeritemppuja 1960-luvulta
Linnasta tuli sittemmin Paviaanilinna, kun kissaeläimille saatiin oma laaksonsa vuonna 1961. Kissalaaksoon saatiin tuolloin Rotterdamista amurintiikereitä.
Keväällä syntyneet amurintiikerinpennut saivat nimet Helsingin Korkeasaaressa 20. lokakuuta 2016.
Amurintiikeri pentuineen Korkeasaaren eläinpuistossa Helsingissä tiistaina 26. heinäkuuta 2016.
Korkeasaaren johtajaksi vuonna 1968 valittu Ilkka Koivisto muutti saareen perheineen.
Korkeasaaren eläintarhan intendentti Ilkka Koivisto työpaikallaan 7. heinäkuuta 1982.
Puoliso Sesse Koivisto muisteli viime syksynä Ylen haastattelussa, kuinka perhe hoiti kotonaan muun muassa tiikerien ja susien pentuja.
Biologi Sesse Koivisto, Korkeasaaren eläintarhan intendentti Ilkka Koiviston puoliso, pitelee sylissään kahta ahman pentua 6. huhtikuuta 1971.
Tapiirille maistui maito tuttipullosta vasta, kun maidon sekaan oli lorautettu punaviiniä.
– Aloitimme ensimmäisenä Euroopassa syntyneellä tiikerillä. Sen emo ei osannut sitä hoitaa. Se katkaisi napanuoran ja nuoli pennun puhtaaksi, mutta sen jälkeen se ei tehnyt mitään, Sesse Koivisto kertoi Ylelle.
Repe säväytti loppuun asti
Nykyään linna kantaa nimeä Apinalinna, kun 1960-luvulta Korkeasaaressa viihdyttäneet paviaanit siirrettiin lämpimämpiin sääoloihin vuonna 2013.
Vuonna 2004 Korkeasaaressa kohisi, kun legendaarisen Repen johtama vaippapaviaanien lauma uhattiin lopettaa. Kansalaisadressilla teko estettiin ja lauma sai jatkaa uusissa tiloissa. Huonossa kunnossa ollut Repe kuitenkin lopetettiin 28-vuotiaana vuonna 2010.
Repe-paviaani ja poikasia vuonna 2007.
Kun paviaanit lähtivät, tilalle Apinalinnaan hollantilaiselta pelastusjärjestö AAP:lta tulivat berberiapinat.
– Laumalle tekisi kyllä ihan hyvää dynamiikan kannalta jos ne lisääntyisivät. Meillä oli eri ryhmä viime vuonna. Nämä ovat haastavia, koska näillä on taustansa lemmikkeinä ja salakuljetettuina, jolloin uuden ryhmän muodostaminen on hankalaa, Hellström kertoo.
Kultaleijonatamariinin poikanen Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä 28. heinäkuuta 2010. Korkeasaaren kultaleijonatamariinit saivat ensimmäiset jälkeläisensä. Brasilialainen kultaleijonatamariini on uhanalainen laji.
Ennen oli susia ja jääkarhujakin
Aikain saatossa Korkeasaari on joutunut muun muassa tilaongelmien takia luopumaan susista, puumista ja jääkarhuista. Jälkimmäisille viime vuosisadan alussa rakennettua Jääkarhulinnaa voi yhä ihmetellä laivarannan päässä.
– Eivät ne vanhat rakennukset tietenkään olleet eläimille soveliaita pitkään.
Nykyään Korkeasaari saa eläimiä joko toisilta eläintarhoilta tai erilaisilta eläinjärjestöiltä. Mutta virta vie myös toiseen suuntaan.
– Meillä syntynyt amurinleopardi, kohta kaksivuotias pentu lähtee Kanadaan. Kissaeläimethän ovat leijonaa lukuun ottamatta yksineläjiä, joten poikanen vieroittuu vanhemmistaan 1,5-2-vuotiaana kuten luonnossakin, Hellström taustoittaa.
Amurinleopardi Korkeasaaressa 19. kesäkuuta 2007.
Siirto toiselle mantereelle ei ole tyypillistä; pääosin Korkeasaari saa eläimiä eurooppalaisista tarhoista. Mutta amurinleopardi on niin harvinainen (noin sata luonnossa), niin niitä siirretään vain paikkoihin, joista eläimelle löytyy geneettisesti sopiva pari.
Oheiselta videolta voit kuulla ja katsoa tarkemmin, milloin eri eläinlajeja on saatu Korkeasaareen maailmalta.