Mustassa vedessä lilluu leluja, huonekaluja ja muovia. Haju on kuvottava. Tämä on osa Rio de Janeiron Guanabara-lahtea, jossa olympialaisten purjehdukset järjestetään.
- Tämä on 20 vuoden puhdistustöiden tulos, sanoo riolainen biologi Mario Moscatelli ironisesti Ilha do Fundaon etelärannalla.
Hän viittaa 1990-luvulla aloitettuun puhdistusohjelmaan, johon on käytetty miljardeja euroja laihoin tuloksin.
- Esimerkiksi tuo vastarannalla oleva puhdistuslaitos toimii puoliteholla. Kaupunki rakensi laitoksen, mutta ei putkia, jotka yhdistäisivät sen taloihin.
Moni Rion muistakin vesialueista on huonossa kunnossa. Reuters uutisoi hiljattain tutkimuksista, joissa Guanabaralta ja monilta rannoilta löydettiin vaarallista sairaalabakteeria.
Lupauksia ei toteutettu
Kun Rio vuonna 2009 nimettiin olympiaisännäksi, järjestäjät lupasivat, että 80 prosenttia vesistöistä puhdistetaan.
- On rakennettu teitä ja tunneleita, mutta vedet ovat yhtä saastuneita kuin ennenkin, Moscatelli sanoo.
Ongelmana on se, ettei kaupungissa ole toimivaa jäteveden keräys- ja puhdistusverkostoa. Kuuden miljoonan asukkaan jätevesistä alle puolet puhdistetaan. Myös jätteidenkeräys on retuperällä.
- Tämä roska ja jätevesi tulee läheisistä faveloista (köyhien asuinalueilta). Kaikki päätyy jokiin ja sieltä lahteen.
Moscatelli ei syytä asukkaita, vaan viranomaisia, jotka eivät ole saaneet vesihuoltoa toimimaan miljardien investoinneista huolimatta. Esimerkiksi jokiin asennetut roskankerääjät ja hiljattain yhteen kaupungin satamista rakennettu sadeveden keräysjärjestelmä, jonka on tarkoitus vähentää keskustasta lahteen kulkeutuvan likaveden määrää, ovat hänen mukaansa riittämättömiä.
Faveloiden jätteitä ei hoideta
Faveloissa ollaan likavesiongelmasta hyvin tietoisia. Rocinhassa asuva José Martins de Oliveira kertoo, että loiset, tuberkuloosi, ihosairaudet ja hyttysten levittämät taudit ovat yleisiä. Valtaosa Rion suurimmasta favelasta ei ole viemäriverkostossa. Jäteauto hakee roskat vain pääteiltä. Sateella kujille jätetty jäte valuu alas rinnettä ja lopulta mereen.
- Pitkällistä suunnittelua vaativaan sanitaatioon ei panosteta. Poliitikot haluavat nopeita tuloksia seuraavia vaaleja varten.
Oliveira kuuluu asukasliikkeeseen, joka järjestää kuukausittaisia keskustelutilaisuuksia.
- Kun otimme saniteetin puheeksi, muusta ei olekaan haluttu puhua.
Biologi Moscatellia harmittaa, että olympialaisten tuoma mahdollisuus elvyttää vesistöt hukattiin. Myös monet muut epäilevät, että asialle tehdään tulevaisuudessakaan mitään.
- Olen asunut Riossa yli 40 vuotta, ja poliitikot ovat aina puhuneet Guanabaran puhdistamisesta, hymähtää lahdella venettään pitävä harrastekalastaja Sebastiao Ramos.
Kalastamassa hän käy lahden suulla tai ulkomerellä, sillä lahdesta ei tule kalaa.
Moscatellin mukaan 90 prosenttia lahteen laskevista joista on saastunut. Eläimet ja mangrove-kasvusto ovat kärsineet pahasti. Olympiapurjehduksille hän toivoo aurinkoa, jolloin sadevesiviemärit eivät tuo jätettä lahteen, sekä nousuvettä ja lahteen puhaltavaa tuulta, jotka painavat saasteet lahden perälle.
- Muuten koko tämä alue on yhtä viemäriä.