Maailman toiseksi suurin avokaatopaikka suljetaan Brasiliassa. Maan pääkaupungissa Brasiliassa sijaitsevalla, yli 1 800 tonnia jätettä päivittäin keräävällä, roska-alueella on vietetty jopa häitä.
Kaatopaikan sulkemisesta kertoo muun muassa yhdysvaltalainen radiokanava NPR.
Brasilialaisten Deoclides Nascimento Briton ja Valdineide dos Santos Teixeiran hääpotretissa huomio kohdistuu rakastuneen pariskunnan katseisiin, mutta lähemmässä tarkastelussa selviää, että kuvauspaikka ei ole aivan tavanomainen. Taustalla näkyy häivytettynä 250 jalkapallokentän kokoinen kaatopaikka-alue.
Roskakerääjistä yli puolet on naisia.
Valtaisan jätevuoren synty ulottuu aina 1950-luvulle, jolloin uutta pääkaupunkia suunnitelleet ihmiset eivät osanneet järjestää kaupunkiin riittävää jätehuoltoa. Pääkaupunki siirtyi Brasiliaan vuonna 1960.
Ironista kyllä, uudesta pääkaupungista oli alun perin tarkoitus tulla nuoren valtion voimannäyte ja modernin arkkitehtuurin mestariteos.
Vaarallinen työ vaarassa
Kaatopaikan sulkemisella voi olla myös sosiaalisia vaikutuksia. Arviolta 2000 ihmisen toimeentulo on riippuvainen saastameren keskeltä kerätyistä tavaroista ja materiaaleista.
Catadores -nimellä tunnetut roskankerääjät uhmaavat myrkyllistä ja vaarallista jätevuorta etsien esimerkiksi muovia, pahvia ja muuta kierrätettävää.
Viranomaiset ovat yrittäneet houkutella kerääjiä mukaan sosiaaliohjelmiin. Kerääjille on lupailtu myös työtä uusilta kierrätysasemilta, joita on avattu kaupunkiin.
Kaatopaikka aiotaan sulkea tässä kuussa.
Ohjelmaan liittyvät saisivat esimerkiksi katon päänsä päälle, suojavarusteet ja saniteettitilat. Moni kerääjistä suhtautuu kuitenkin julkisen vallan lupauksiin hyvin epäluuloisesti.
– Pysyisin mieluummin täällä uuden työn sijaan. Täällä saat tehdä mitä haluat eikä kukaan ole pomottelemassa, kertoo kaatopaikalta elantonsa saava Gilberto Ferreira Alves NPR:n haastattelussa.
Kerääjät etsivät jätemeren keskeltä kaikkea kierrätyskelpoista.
Ferreira on niin tottunut kaatopaikan olosuhteisiin, että hän pitää jopa paikalla päivästäviä korppikotkia ystävinään. Ainoa häntä häiritsevä asia ovat kaatopaikalta säännöllisesti löytyvät ruumiit.
Alvesin mukaan ruumiita löytyy noin kerran kuukaudessa. Usein kerääjät löytävät abortoidun vauvan jäänteet. Toisinaan myös rikolliset murhaavat ihmisiä alueella päästäkseen ruumiista eroon. Poliisia ei kaatopaikalla usein näy.
NPR:n mukaan monet yksinhuoltajaäidit keräävät roskia saadakseen perheelleen riittävästi ruokaa.
Oikeus päätti massiivisen kaatopaikan sulkemisesta jo vuonna 2011, mutta vasta nyt päätös ollaan viimein laittamassa toimeen.
Valtiolle työskentelevän asiantuntijaryhmän johtaja Celso dos Reis toteaa, että 1960-luvulla kaupungin asukkaita ei kiinnostanut, mitä heidän roskilleen tapahtui. Reisin mukaan mentaliteetti näyttää säilyneen kaatopaikan paisumisesta huolimatta ennallaan.
– Se on uskomatonta. Suuri osa kaupungin asukkaista ei edes tiedä kaatopaikan olemassaoloista.