Mumbain asukkaat ovat huolissaan kaupungissa sijaitsevan Deonarin kaatopaikan aiheuttamista terveysongelmista. Vuodesta 1927 asti kasvanut valtava jäteläjä on ollut ilmiliekeissä useaan otteeseen.
Lähialueen ihmisillä on todettu hengityselinsairauksia, keltatautia ja ripulia. Kaupunkilaiset vaativat päättäjiltä toimia massiivisen jätevuoren siirtämiseksi.
Raamatullinen Daavid ja Goljat -taistelu on käynnissä Intiassa, kun kaupunkilaiset koettavat saada valtavaa, 172 jalkapallokentän kokoista Deonarin kaatopaikkaa siirretyksi.
Mumbain asukkaat vaativat hallintoa purkamaan kaatopaikan ja kuljettamaan jätteet muualle.
Projekti on kuitenkin valtava: Aasian vanhin ja suurin kaatopaikka rakennettiin Mumbaihin vuonna 1927 eli lähes 90 vuotta sitten. Se on siitä lähtien vallannut alaa ja kasvattanut korkeuttaan. Lähivuodet kaatopaikka on kasvanut yli 5 000 tonnilla jätettä päivässä.
Mumbai
- Sijaitsee Länsi-Intiassa ja on Maharashtran maakunnan pääkaupunki
- Mumbain yli 18 miljoonaa asukasta tekevät kaupungista maailman 9. suurimman
- Intian rikkain kaupunki
Deonar
- Mumbaissa sijaistseva Aasian suurin ja vanhin kaatopaikka, toiminut vuodesta 1927
- Kasvaa päivittäin yli 5000 tonnilla lajittelematonta jätettä
- Peittää tällä hetkellä 120 hehtaarin alueen, joka tarkoittaa noin 172 jalkapallokenttää
Hiljainen tappaja
Kun 120 hehtaarin alue jätettä syttyy palamaan, ei sitä hevillä sammuteta. Huhtikuun lopussa jätekasa paloi jo neljättä kertaa lyhyen ajan sisään. Sankka savu on huonontanut saasteisen kaupungin ilmanlaatua entisestään tehden siitä "erittäin huonon".
Savu näkyi jopa Nasan avaruuskuvissa asti.
Deonarin kaatopaikkaa ei syyttä kutsuta nimillä "myrkyllinen aikapommi" ja "hiljainen tappaja". Lähialueen klinikoille hakeutuu paljon ihmisiä, joilla on hengitysvaikeuksia, keltatautia tai ripulia.
Palon alettua monen astmapotilaan lääkkeet eivät ole enää tehonneet.
– Alituiset palot aiheuttavat tartuntatautien epidemian Mumbaissa. Eikä kyse ole ainoastaan ihmisistä, jotka asuvat kaatopaikan lähellä, maan oppositiossa istuvan kogressipuolueen puheenjohtaja Sanjay Nirupam sanoo brittilehti The Guardianille.
Kuvakaappaus Nasan tammikuussa julkaisemasta kuvasta
Kuvakaappaus Nasan tammikuussa julkaisemasta kuvasta
"Uusi päivä, uusi palo"
Syytä paloille ei tarkalleen tiedetä. Saattaa olla, että palot saavat alkunsa metaanikaasuista, joita kaatopaikan ilmassa leijailee.
Viranomaiset ovat kuitenkin asentaneet videovalvonnan alueelle ja kiristäneet turvatoimia varmistuakseen, ettei paloilla ole ulkopuolista sytyttäjää.
Deonarin alituiset tulipalot ja sen aiheuttamat terveyshaitat ovat nostattaneet intialaisten keskuuteen uudenlaista kansalaisaktivismia. Lähialueen ihmiset marssivat, järjestävät istumaprotesteja ja allekirjoittavat vetoomuksia ongelman kitkemiseksi. Hallinnolle kiusalliset kuvat ovat täyttäneet sosiaalisen median.
– Löyhkä on pinttynyt vaatteisiimme, verhoihimme ja kankaisiimme, kaatopaikan lähellä asuva Vandana Trivedi valittaa.
– Kuinka voimme suojata lapsiamme ilmalta, jota he hengittävät, hän kysyy.
Kaatopaikka elinkeino tuhansille
Deonarin kaatopaikalla on käätöpuolensa. Pitkän historiansa vuoksi siitä on tullut tuhansille ihmisille tärkeä elinkeino.
Seitsenhenkisen perheen isä, 46-vuotias roskienkerääjä Syed Shah, elää jätekasasta vain metrien päässä. Hän elättää perheensä myymällä muovia, metallia ja kookospähkinänkuoria, joita hän kerää kaatopaikalta.
– Tämä kaatopaikka merkitsee leipää pöytäämme. Koko kaupunki käy kaatopaikkaa vastaan, mutta mihin me sitten menemme. He eivät voi lopettaa sitä noin vain ja antaa potkua mahoihimme.
Roskien kerääminen on tuhansien ihmisten elanto Mumbaissa.
Kaatopaikan ympärille noussut politikointi osoittaa myös syvän kuilun luokkien välillä.
– Pitäisikö kokonaisen kaupungin terveys vaarantaa muutaman tuhannen roskien kerääjän takia, kysyy paikallisen kuljetusalan ammattiliiton puheenjohtaja Akbar Hussain.
Mumbain paikallishallinto on jo löytänyt uuden paikan valtavalle jäteröykkiölle kaupungin ulkopuolelta. Shahin perheen onneksi – ja valtaväestön murheeksi – mitään ei tapahdu välittömästi.
– Vaikka aloittaisimme sodan kaatopaikkaa vastaan tänään, kestäisi ainakin puolitoista vuotta pysäyttää roskien kerääminen Deonariin, paikallishallinnon pysyvän komitean puheenjohtaja Shailesh Phanse.
– Meidän täytyy valmistella uusi kaatopaikka. Emme voi toistaa samoja virheitä, että vain kaataisimme jätteemme sinne, Phanse jatkaa.
Phanse haaveileekin paremmasta jätteenlajittelusta. Lajittelusta kaavaillaan pakollista, mutta se on vaikeaa: vaikka ihmiset alkaisivat lajitella jätteitään, ei kaupungissa ole tarpeeksi kuorma-autoja tai muuta kapasiteettia kohdella lajiteltuja jätteitä, Intian ympäristöaktivistit kertovat.