Valtiot tavoittelevat kyberhyökkäyksillä samanlaisia tavoitteita kuin perinteisillä sotilaallisilla iskuilla. Siksi Yhdysvallat jätti pommikoneet maahan ja iski Iraniin tietoverkkojen välityksellä.
Näin arvioi Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll. Limnéll sanoo, että Yhdysvaltojen lauantaina suorittama isku on voinut olla hankala suorittaa. Siksi hyökkäyksen valmisteluun on luultavasti kulunut viikkoja.
– Varmasti Iran on osannut odottaa, että Yhdysvallat suunnittelee tällaista iskua. Iskua on jouduttu valmistelemaan pitkään tiedustelun ja suorituskykyjen luonnin osalta, Limnéll sanoo MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Lue lisää: Mediatiedot: Yhdysvallat teki kyberiskun Iranin sotilastietojärjestelmiin
Limnéllin mukaan on hankala arvioida tarkkaan, kuinka hyvin Iran voi kostaa Yhdysvalloille. Asiantuntijapiireissä Iranin kykyä kybervastahyökkäykseen pidetään hyvänä.
– Eskalaation riski on selkeä. Arvioin, että Iran tavalla tai toisella kostaa iskun Yhdysvaltoja vastaan.
Kyberhyökkäykset voivat ulottua Suomeen
Limnéllin mukaan kyberhyökkäysten vaikutus voi ulottua Suomeen asti. Yhtenä seurauksena ovat maiden välisten suhteiden jännittyminen tilanteessa, jossa kansainvälinen tunnelma on muutenkin kiristynyt.
Yksi kyberhyökkäysten ominaisuus on, ettei kukaan pysty varmuudella arvioimaan niiden seurauksia.
– Verkottuneessa maailmassa tällaiset asiat voivat aiheuttaa ongelmia myös Suomessa, Limnéll sanoo.
Lue myös: Kuka saastutti Lahden kaupungin tietojärjestelmän? Terveysaseman lähetteitä ei voida tehdä laboratorioon eikä röntgeniin: "Massiivinen tapahtuma"
Myös kyberturvallisuutta pystyttävä puolustamaan
Suomi on Limnéllin mielestä varautunut kyberuhkiin hyvin. Kansainvälistä yhteistyötä samanmielisten valtioiden kanssa on syvennetty.
Lisäksi Suomessa kyberturvallisuusuhkiin varaudutaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyössä.
– Tämä on yksi ympäristö, jota maan, meren ja ilman lisäksi on kyettävä puolustamaan, Limnéll sanoo.
Päänvaivaa aiheuttavat muun muassa teknologian kiivas kehitys ja valtioiden halu kehittää uusia kyberaseita. Limnéll muistuttaa, ettei kyberympäristössä täydellistä turvallisuutta pystytä takaamaan.
– Silloin vaaditaan häiriöiden sietokykyä, jota Suomessa myös pyritty vahvistamaan, Limnéll sanoo.