Jari Aarnion oikeudenkäynti on laadultaan ja laajuudeltaan täysin poikkeava. MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä listasi kymmenen syytä siihen.
Aarnio-juttua on istuttu Helsingin käräjäoikeudessa Trevoc-haara mukaan lukien nyt 48 päivää ja edessä on vielä yli 80.
Mikä tekee jutusta ainutlaatuisen?
1) Aarnio oli ”The Huumepoliisi”
Näin vakavia poliisimieheen kohdistuneita rikosepäilyjä ei ole aiemmin ollut. Jari Aarnio oli vuosikausia yksi tunnetuimpia poliisimiehiä. Rikosepäilyt herättivät - ja herättävät edelleen joissain piireissä - epäuskoa. Aarnion tekemisiä tutkittiin jo 2007 alkaneessa ns. ykkösjutussa, joka käytännössä lopulta kaatui oikeudessa. Toisella yrittämällä tutkinta ei halunnut kokea tällaista epäonnistumista.
Kakkosjutun tutkintaa johtanut Vantaan syyttäjä Jukka Haavisto oli syyttäjänä myös ykkösjutussa.
Kuinka paljon Aarnion rooli vaikuttaa käsittelyn laajuuteen? Vertailun vuoksi voi todeta, että Aarnion huumejutussa pohjalla olevaa tynnyrijuttua istuttiin oikeudessa viikko ja siinä langetettiin kymmeniä vankeusvuosia. Eräs Aarnio-vyyhdin asianajajista arvioi, että jos kyse olisi jostain muusta henkilöstä kuin Aarniosta, niin tämä huumejuttu olisi käsitelty kolmessa viikossa.
2) Rikosepäilyt olivat vanhoja
Tutkinta alkoi kesällä 2013 ja huumejutun pääepäilyt liittyvät vuoteen 2011. Kaikki asiat on jouduttu selvittämään jälkikäteen. Krp ei tutkinnassa voinut seurata ihmisiä, kuunnella puhelimia tai tehdä takavarikkoja.
Ei ole oikeastaan ihme, että toissa viikolla yksi syyttäjistä kaipasi aikakonetta. Sen avulla olisi helpompi selvittää mitä oikein tapahtui.
3) Jutussa monenlaisia rikosepäilyjä
Sinänsä ei ole poikkeavaa, että jota kuta syytetään yli kolmestakymmenestä rikoksesta kuten Aarniota. Poikkeuksellista sen sijaan on rikosnimikkeiden kirjo. Rikosepäilyt koskevat useita, hankaliakin rikosnimikkeitä.
Trevoc-jutussa oli kyse lahjuksista ja virkarikoksista, joiden rajat ovat aina jossain määrin tulkinnanvaraisia. Huumerikokset on pitänyt selvittää jälkikäteen. Juttuun nivoutuvat uhkaamis- ja lavastushaarat ovat erittäin harvinaisia rikoksia.
Monessa rikosjutussa karsitaan tutkinnassa erilaisia rönsyjä, pienempiä rikosepäilyjä. Tässä niitä on pikemminkin koottu yhteen. Kuvaavaa on se, että Trevoc-jutussa syytettyjä oli yhdeksän ja viiden syytteet hylättiin kokonaan.
4) Ei ns. savuavaa asetta
Huumetutkinnassa ei löydetty mitään sellaista yksiselitteistä todistetta, joka linkkaisi Aarnion huumesalakuljetusten järjestäjäksi. Aarnion hallusta ei esimerkiksi ole takavarikoitu huume-erää, vaan juttu on pitänyt rakentaa todennäköisyyksien ja osin olettamusten varaan.
Syyttäjien näyttö koostuu pienistä mosaiikkipaloista - tätä ilmaisua syyttäjät ovat käyttäneet taajaan oikeussalissa. Kovimpaan näyttöön lukeutuvat Aarnion tontilta löytyneet rahat, hänen rahankäyttönsä ja autotallista löytyneet Pasilan mieheen linkkautuvat puhelimet.
Ne eivät yksistään riitä, vaan syyttäjät ovat joutuneet rakentamaan näytön massiivisesta määrästä vähäisempiä todisteita. Tämä on johtanut siihen, että syyttäjät joutuvat tekemään päätelmiä, jotka Aarnion puolustus hanakasti kiistää.
5) Puhelintiedot eivät ole täydellisiä
Mosaiikkinäytön keskeisessä roolissa ovat teletiedot. Niistä koko Aarnio-vyyhti oikeastaan alkoikin talvella 2012. Krp pääsi tapahtuneen tynnyrisalakuljetuksen jäljille ja törmäsi jatkuvasti Pasilaan linkittyneihin esimaksettuihin puhelin liittymiin. Siitä syntyi nimi Pasilan mies.
Syyttäjien mukaan Aarnio on ohjannut näillä puhelimilla huumesalakuljetusta, mutta puolustuksen mukaan ne ovat olleet Helsingin huumepoliisin tiedottajien yhteydenpidossa käytettyjä kännyköitä.
Näistä puhelimista on teletietoja. Tutkinnassa selvisi milloin tekstiviestejä on lähetetty liittymästä toiseen ja missä puhelimet ovat tukiaseman tarkkuudella olleet, mutta ani harvasta on tekstiviestien sisältöjä.
Selvittämistä vaikeuttaa myös se, ettei Aarnion virkapuhelimesta ollut tutkinnan aikaan 2013 enää saatavissa tietoja siitä missä puhelin oli vuonna 2011 ollut. Virkapuhelinta - eli Aarnion olinpaikkaa - ei kyetä linkittämään ns. Pasilan miehen puhelimiin.
6) Helsingin poliisin puutteelliset dokumentit
Trevoc-haarassa selvisi, ettei Helsingin poliisi ollut arkistoinut kaikkia asiakirjoja. Huumejutussa puhelintietojen selvittämistä on vaikeuttanut se, ettei Helsingin huumepoliisi mitenkään rekisteröinyt tiedottajiaan tai käyttämiään prepaid-puhelimiaan.
Prepaid-puhelimista on kiistelty koko huumejutun alkuvaiheen ajan. Syyttäjän mukaan kyse oli Pasilan miehen puhelimista, puolustus sanoo niiden olleen huumepoliisin tiedustelukäytössä.
Asia olisi selvempi, jos huumepoliisi olisi pitänyt kirjaa tiedustelupuhelimistaan.
7) Kaikki kiistävät
Usein ”tavallisissa huumejutuissa” on yksi tai useampi syytetty, joka haluaa selvittää asioita eli kertoo tapahtumista. Tässä sellaista ei ole.
Yksi syytetyistä, 43-vuotias nainen, kertoi ns. Irish Coffee -poliisikuulustelussa Aarnion organisoimasta huumekaupasta, mutta oikeudessa hän halusi perua lausunnon. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet, joten syyttäjät tarvitsevat todisteita ja todistajien kertomuksia. Syksystä alkaen jutussa kuullaan noin sata todistajaa.
8) Aarnio ei luota tutkintaan
Juttua vaikeuttaa se, ettei Aarnion puolustus luota esitutkintaan lainkaan. Aarnion mielestä kyse on krp:n ajojahdista vanhojen erimielisyyksien takia. Näitä kärjisti puolustuksen mukaan mm. se, että Helsingin huumepoliisi halusi käyttää krp:stä savustetun Pasi Pataman Trevocissa kehittämiä laitteita.
Puolustus on suoraan ilmoittanut oikeudessa, ettei se luota tutkinnan keräämiin tietoihin. Syyttäjät ovat esimerkiksi joutuneet selvittämään Helsinki-Amsterdam -välin todellisia, toteutuneita lentoaikoja. Pelkät aikataulut eivät ole riittäneet sen selvittämiseksi, olisiko tietty lennolla ollut henkilö ehtinyt lähettämään tekstiviestejä Amsterdamista.
Monessa jutussa oikeudenkäynnin edetessä tietyt faktat muuttuvat riidattomiksi eli osapuolet ovat niistä yhtä mieltä. Tässä jutussa asiat tuntuvat muuttuvan riitaisiksi.
Aarnio ei myöskään halunnut esitutkinnassa selvittää asioita, mihin ei tietysti ole velvollisuuttakaan.
9) Poikkeukselliset kuulustelut
Jutussa on kertynyt kuulusteluja tuhansia sivuja. Ne ovat poikkeuksellisen yksityiskohtaisia ja samoja asioita kysytään uudestaan ja uudestaan. Kuulustelut ovat jatkuneet edelleen oikeuskäsittelyn kestäessä. Varsinaisen 25000-sivuisen esitutkintapöytäkirjan lisäksi juttuun on kertynyt jo kymmenen lisätutkintaa, joissa on aineistoa tuhansia sivuja.
10) Väljä istuntoaikataulu
Juttua istutaan kaksi päivää viikossa, kun tavanomaisesti oikeuspäiviä on kolme viikossa. Tämäkin pidentää käsittelyä.
Väljyys johtuu siitä, että syyttäjät ja asianajajat tarvitsevat päivän valmistautuakseen seuraavaan. Kesän aikana istunto saattoi päättyä jo kello 13 aikaan, jos sille päivälle suunnitellut asiat oli jo saatu käsiteltyä läpi. Trevoc-vyyhti mukaan lukien jutussa tulee ennätykselliset yli 130 käsittelypäivää.
Aarnio-oikeudenkäynti jatkuu ensi viikolla.