Keskusrikospoliisin siviilipoliisiauto kurvaa massiivisen tiilirakennuksen sisäpihalle Salmisaarenrannan portista, aivan meren vierestä. Toinen poliisiauto varmistaa kuljetuksen Vantaan vankilasta oikeustalolle. Siviiiliauto jatkaa luiskaa ylös käräjäoikeuden uumeniin.
Puolisen tuntia myöhemmin Jari Aarnio astelee oikeussaliin tummassa pikkutakissa, kauluspaidassa ja farkuissa. Kädessä on iso muovinen kauppakassi täynnä esitutkintapapereita. Hän vilkaisee ylös medialehterille, tervehtii asianajajaansa Riitta Leppiniemeä ja istuu oikeussalin oikeaan laitaan etupenkkiin.
Aarnio-vyyhdin oikeuskäsittely jatkuu. Miten tähän on tultu?
Jari Aarnio oli Helsingin huumepoliisin päällikkö. Yksikkö oli Suomen huumejuttujen kiistaton ykkösnyrkki. Sen hyvistä suhteista alamaailmaan huhuttiin, mutta huumepoliisit itse puhuivat mieluummin aina muista keinoista.
Tietoa tuli, kun järjestyspoliisin miehet löysivät pikkukonnien taskuista pilveä tai kotietsinnällä nyssäkän amfetamiinia. Huumepoliisit saivat kenttätietoa, osasivat yhdistää niitä tietoja ja saada epäillyt puhumaan. Iso merkitys oli myös Trevocin valmistamilla seurantalaitteilla, joita oli parhaimmillaan kymmeniä huumerikollisiksi epäiltyjen autoissa.
Mutta oli tiedottajiakin, joita tavattiin eri puolilla pääkaupunkiseutua. Heihin pidettiin yhteyttä prepaid-puhelimilla, joita usein säilytettiin huumepoliisin piilokonttorissa Rahakamarinportin kerrostalossa, niin sanotussa Pasilan mutkassa.
Kaikki oli tavallaan hyvin, kunnes hollantilainen tullimies ihmetteli jouluna 2011 Suomeen lähdössä olevaa kemikaalitynnyriä. Sisältä paljastui 140 kiloa hasista. Juttu siirtyi keskusrikospoliisin tutkintaan.
Tynnyri oli tulossa tekaistulle yritykselle Loviisaan, mutta vastaanottajan tiedoissa oli prepaid-numero. Muutamassa päivässä krp:llä oli valokuva puhelimen ostajasta, Hän oli pitkän linjan huumekonna, joka oli samalla kertaa ostanut Vantaan Jumbosta toisenkin prepaidin. Vähitellen krp kokosi hankkimistaan puhelintiedoista verkoston.
Useat puhelimet paikantuivat Helsingin Länsi-Pasilaan ja krp ryhtyi kutsumaan tätä jutun pääjehua Pasilan mieheksi.
Krp:n ja Helsingin huumepoliisin välit olivat jäässä, eikä tieto juuri kulkenut, pikemminkin sitä pantattiin etenkin Helsingin suunnasta. Vasta loppuvuodesta 2012 Helsingin huumepoliisi myönsi, että krp oli törmännyt jutussa huumepoliisin tiedottajapuhelimeen. Krp lopetti tarkemmat selvitykset Pasilan miehestä.
Juttu olisi jäänyt siihen, mutta talvella 2013 prostituoitu ”Saara” otti yhteyttä sisäministeriöön ja kertoi outoja Jari Aarnion rahankäytöstä. Tapaus eteni valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka aloitti operaatio Violan. Jari Aarnio nousi poliisirikostutkinnan tähtäimeen.
Ilman Saaraa ei olisi Aarnio-vyyhtiä. Siinä vaiheessa Aarniota epäiltiin virkarikoksista, lähinnä prostituoidun auttamisesta. Tutkinta eteni Aarnion tilitietoihin, joista näkyi Trevocin toiselta omistajalta tullut 25000 euron maksusuoritus. Näin syntyi epäily lahjusrikoksista.
Krp penkoi Aarnion rahankäyttöä lisää. Mistä käteinen oli peräisin? Entä jos…, krp:n päämajassa Jokiniemessä mietittiin ja palattiin Pasilan mieheen ja huumejuttuun.
Aarnio otettiin kiinni kotinsa ulkopuolelta marraskuussa 2013 ja hän ollut ollut siitä saakka vangittuna tiukasti eristettynä.
Jutusta kehkeytyi Suomen kaikkien aikojen massiivisin rikostutkinta ja myöhemmin laajin rikosoikeudenkäynti.
Mitä tutkinnassa selvisi? Siitä syyttäjät ja puolustus ovat totaalisen eri mieltä.
Syyttäjät: Rikollispomo
Syyttäjien käsityksen mukaan Aarnio on ollut mukana järjestelemässä huumekauppaa jo 2000-luvun alusta. Hän oli ikään kuin ominut 2002 kuolleen huumeparoni Miika Kortekallion yhteydet ja toimintatavat. Vanhimmat syytteet koskevat kuitenkin vain 2011 Suomeen tuotuja huumetynnyreitä. Kaikkiaan niissä oli hasista lähes tuhat kiloa.
Syyttäjien mukaan Aarnio järjesteli huumeet kahdelle, osin kolmelle rinnakkaiselle organisaatiolle, jotka kauppasivat hasikset eteenpäin ja tilittivät rahat Aarniolle. Näihin järjestelyihin hän käytti Pasilan miehen puhelimia.
Kun jouluna 2011 krp ansoitti viimeisen tynnyrin, Aarnio varoitti organisaatiotaan, mutta tynnyri otetttiin silti vastaan. Vuoden 2012 aikana Aarnio yritti lavastaa erään United Brotherhood-jengiläisen Pasilan mieheksi häivyttääkseen epäilyjä itsestään. Aarnio yritti suojella myös tynnyrijutussa syytettyä miestä. Tässä välitettiin uhkauksia UB-jengiläisten ja asianajajien välityksellä huumejutussa puhuneelle miehelle.
Millaisia todisteita näistä on?
Mitään yksittäistä klassista savuavaa asetta - joka tässä tapauksessa olisi tietysti pikemminkin huumetakavarikko - ei ole. Syyttäjät puhuvat mosaiikkinäytöstä eli lukuisista pienistä palasista.
Keskeisimpiä todisteita ovat Aarnion tontilta löytyneet rahat, hänen rahankäyttönsä ja autotallista löytyneet Pasilan mieheen linkkautuvat puhelimet. Tämän lisäksi on 43-vuotiaan naisen kiistanalainen ns. Irish Coffee-kuulustelu, jonka nainen halusi mitätöidä. Siinä hän suoraan kertoo Aarnion kaupanneen huumeita.
Näiden lisäksi syyttäjät ovat todistelleet miten Aarnion paikannukset osuvat usein Pasilan miehen puhelinten paikannusten lähelle. Syyttäjät joutuvat tekemään näistä päätelmiä, jotka Aarnion puolustus kiistää.
Kevään aikana käsitellyssä Trevoc-jutussa Aarnio tuomittiin jo virkarikoksista, kun hän omisti bulvaanin kautta Trevocia ja samaan aikaan vaikutti siihen, että Helsingin poliisi tilasi seurantalaitteita.
Puolustus: Ajojahti
Puolustuksen mukaan syyttäjät ovat täydellisen väärässä. Aarnio ei ole rikollispomo, vaan loistavaa tulosta tehneen Helsingin huumepoliisin ansioitunut päällikkö, joka on joutunut krp:n ajojahdin kohteeksi.
Ei ole mitään Pasilan miestä, vaan kyse on ollut huumepoliisin yhteyspuhelimista. Huumepoliisi on joutunut pitämään yhteyksiä alamaailmaan, koska sieltä on saatu tietoa. Prepaidit linkittyvät ajoittain Aarnion kanssa samaan paikkaan, koska Aarnio on ollut autoissa, joissa puhelimia on säilytetty tai hän on tutkijoiden lomien aikana päivystänyt niitä.
Yksi Pasilan miehen puhelin vain päätyi epähuomiossa Aarnion autotalliin, kuten myös nippu Trevocin papereita.
Lavastukset ja uhkailut eivät ole totta, puolustus toteaa. Aarnion omakotitalon tontilta löytyneet vajaa 70000 euroa on joku käynyt piilottamassa sinne. Ne eivät ole Aarnion rahoja. Prostituoitu ”Saaran” kertomukset ovat valetta.
Puolustus siis kiistää kaiken. Aarnion mukaan tynnyrisalakuljetuksen taustalla oli United Brotherhood.
Syyttäjien mukaan Aarniolla oli viime vuosina käytössä puoli miljoonaa euroa käteistä rahaa. Tähän ei ole vielä oikeussalissa kuultu selitystä.
Riitainen oikeudenkäynti
Talvella alkanut Trevoc-haara nivoutui siis seurantalaitteita valmistavan yrityksen ympärille ja sen yhdeksästä syytetystä neljä tuomittiin. Aarnio sai 1 v 8 kk ehdotonta vankeutta.
Trevoc-juttu päättyi kesäkuun alussa ja huumejutun käsittely alkoi saman tien.
Ensimmäisinä päivinä luettiin syytteet ja kuultiin syytettyjen kiistot. Kaikkiaan syytettyjä on kahdeksan.
Sen jälkeen oikeussalissa on puitu kirjallisia todisteita. Ajoittain tämä on johtanut kipakkaankin sananvaihtoon. Osin käsittely on ollut salaista.
Syyttäjillä on todisteita lähes 10000 sivua. Suurelta osin ne ovat puhelinten paikannustietoja. Ne kertovat missä Pasilan miehen puhelimet tai vastapuolet ovat kulloinkin olleet ja mitä tiedetään Aarnion tai muiden olinpaikoista.
Kyse on pitkälti vain tekstiviestin lähetystiedoista. Vain harvasta on tallella itse sisältöä. Tutkinnasta puuttuu myös Aarnion virkapuhelimen paikannustiedot vuodelta 2011, joten niitä ei voi verrata Pasilan miehen puhelinten sijaintiin.
Näitä kirjallisia todisteita puidaan salissa syyskuuhun, jonka jälkeen jutussa päästään todistajien kuulemiseen. Heitä marssitetaan saliin yli sata.
Kauanko juttu kestää?
Nykyisen aikataulun mukaan käräjäoikeuden käsittely päättyisi noin maaliskuussa 2016, jonka jälkeen oikeus vetäytyy pohtimaan ratkaisua. Jutun laajuuden huomioiden sen uskotaan kestävän kuukausia, jolloin päätös tulisi aikaisintaan kesällä 2016.
Tämän jälkeen siirrytään Trevoc-jutun hovioikeuskäsittelyyn. Se vienee muutamia kuukausia, jolloin huumejutun hovioikeuskäsittely alkaisin 2017 alussa.
Koska juttu on hyvin riitainen, niin huumejutun hovikäsittelystä tullee laaja. Näin voisi arvioida, että hovioikeudesta päätös tulisi loppuvuonna 2017.
Korkeimmasta oikeudestakin haettanee valituslupaa - kävi jutussa nyt miten tahansa - joten tällä aikataululla KKO:n ratkaisu saataisiin vuoden 2018 aikana.
Jos Aarnio tuomitaan jutussa syyttäjien vaatimaan 13 vuoden vankeusrangaistukseen, hän vapautuu keväällä 2020. Jos Aarnio todetaan jutussa syyttömäksi, hän saa miljoonien eurojen korvaukset.