Suomessa on 50 kuntaa, jotka säästyneet koronavirukselta. Nämä kunnat eivät näy THL:n ylläpitämässä listauksessa, koska niissä koronatapauksia on alle 5 tai ei lainkaan.
Esimerkiksi Ahvenanmaalla on yhdeksän kuntaan, jotka eivät ole THL:n tietokannassa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla saarikunta Hailuoto on säästyneiden listauksessa. Pohjois-Pohjanmaalla on myös muun muassa Merijärven kunta, jossa tartuntoja on ollut alle 5 tai ei lainkaan.
Puolestaan Keski-Suomessa onnekkaita kuntia ovat esimerkiksi Toivakka. Puolestaan idässä ja Pohjois-Savossa on Rautavaara sekä viisi muuta kuntaa. Näitä kuntia yhdistää se, että niissä on alle kolme tuhatta asukasta.
Enontekiö Lapin erikoisuus
Lapissa erikoisuutena voidaan mainita Enontekiö, joka on myös säästynyt koronalta. Erikoisuuden siitä tekee sijainti kolmen valtakunnan rajalla ilman koronaa. Kunnan naapurissa on sekä Ruotsi että Norja.
Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen uskoo kunnan sijainnilla olevan merkittävä rooli koronan säästymiseltä.
– Tämä on kaukana suurista asutuskeskuksista, se on yksi selkeä syy. Me olemme yksi Suomen suurimmista kunnista, mutta meillä on asukkaita alle kaksi tuhatta, Rantapelkonen kertoo.
– Kolmas syy on luontosuhde. Enontekiöläiset elävät luonnosta, eli ollaan ulkona eikä pakkauduta sisätiloihin, kunnanjohtaja kertoo.
"Sulkutila epäoikeudenmukainen"
Enontekiöllä ei riitä ymmärrystä sulkutilaan, jonka myötä esimerkiksi ravintolat ovat kiinni, vaikka koronasta ei ole tietoakaan.
– Sulkutila on meidän mielestä hyvin epäoikeudenmukainen, Rantapelkonen sanoo.
– Meillä ei ole montaa ravintolaa Enontekiöllä, baaria ei taida olla ollenkaan. Miksi nämä ravintolat laitetaan kiinni, koska Enontekiöllä ei ole koronaa? Norjan naapurikunnissakaamme ei ole koronaa. Tämä koetaan hämmentävänä, Rantapelkonen toteaa.
Korona iskenyt myös pieniin kuntiin
Koronavirus ei katso kuntarajoja, toteaa Uudellamaalla sijaitsevan Pukkilan kunnan kunnanjohtaja Juha Rehula. Kahden tuhannen asukkaan kunnassa koronaviruksen ilmaantuvuusluku 100 000 asukasta kohden kipusi tänään 900:ään, kun taas esimerkiksi Helsingissä vastaava luku oli 480. Rehulan mukaan ärhäkämpi brittivariantti on pääosin tartuntojen taustalla.
– Meillä oli ilmaantuvuusluku hyvinkin alhainen 5,5 viikkoa sitten, kunnes meidän koulullamme havaittiin ensimmäinen tartunta ja siitä lähti useiden tartuntojen ketju, Rehula sanoo.
– Koronavirus ei katso kuntarajoja, kunnanjohtaja kiteyttää.
Ravintolatoimintaan vaikutusta
Ravintolasulku on vaikuttanut myös pukkilalaisen yrittäjä Heidi Kaikkosen elämään ja ravintolan menestymiseen.
– Kyllä on saanut tehdä paljon markkinointia ja mainontaa, ikkunanäyttöä, että ollaan auki, Kaikkonen sanoo.
– Päivät ovat aika hiljaisia ja rauhallista. Suurimpana syynä on varmaan se, että osa ihmisistä on karanteenissa, eivätkä he pääse liikkumaan ja hakemaan ruokaa. Eiköhän tästä selvitä. Viime vuosi oli minun näkökulmastani hyvä, mutta nyt on toki vaikeaa, kun on ravintola kiinni, yrittäjä toteaa.