Pohjois-Suomessa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ei hypitä riemusta, kun katsotaan tuoreimpia koronavirustartuntojen määriä.
Länsi-Pohjan alueella tartuntoja on todettu tähän mennessä 58: Kemissä 25, Torniossa 25 ja Keminmaassa 5. Muilla alueen paikkakunnilla Tervolassa, Simossa ja Ylitorniolla lukemat ovat vielä alle viidessä, joten ne eivät näy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n listauksissa.
Reilun 60 000 asukkaan alue on noussut ikävän tilaston toiseksi, sillä THL:n mukaan Länsi-Pohjassa koronaviruksen ilmaantuvuus on toiseksi suurinta koko Suomessa heti Uudenmaan jälkeen. Ilmaantuvuus kuvaa tapausten määrää 100 000 asukasta kohden ja keskiviikon tietojen perusteella Länsi-Pohjan alueella lukema on 96,2. Luku on suurempi vain Uudellamaalla, jossa se on 120,9.
Mikä tätä alueen suurta ilmaantuvuuslukua sitten selittää? Tähän ei Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisellä eikä Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiaisella ole yksiselitteistä vastausta.
– En toki ole asiantuntija, mutta me olemme pieni sairaanhoitopiiri ja yksittäisetkin tartuntatapaukset nostavat ilmaantuvuutta huomattavasti, Nissinen sanoo.
– Lisäksi Ruotsin rajan läheisyyden vuoksi alueella on paljon pendelöintiä, hän jatkaa.
Lue myös: Suomen koronaisin kolkka Uudenmaan jälkeen paljastui – johtajaylilääkäri huolissaan karanteenin rikkojista: "Se on vastuutonta käytöstä"
"Toivotaan, että he ovat nyt alkaneet tajuta"
Viime viikolla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila kertoi olevansa huolissaan siitä, että kaikki alueen ihmiset eivät ole noudattaneet annettuja karanteenisääntöjä.
Myös Nissinen ja Nousiainen ovat tästä tietoisia.
Nissinen kertoo, että jotkut matkalta palanneet ovat esimerkiksi aiheuttaneet altistumisia koululla ja palvelukodissa. Nousiainen uskoo, että kyse on tietämättömyydestä.
– Tietoisuudessa on ehkä ollut häikkää. Pari viikkoa sitten tautitilanne ei ehkä tuntunut niin akuutilta. Mutta kun tartunnoista on alettu ilmoittaa, niin ihmisille on konkreettisesti tullut ilmi, että se leviää. Toivotaan, että he ovat nyt alkaneet tajuta, Nousiainen arvelee.
Ruotsin ja Suomen strategioissa ristiriitoja
Sekä Kemissä että Torniossa korona-aihe puhuttaa kaupunginjohtajien mukaan paljon. Yksi suurimmista puheenaiheista on rajan takana oleva Ruotsi, jossa sekä koronatartuntojen että -kuolemien määrät ovat huomattavasti suurempia kuin Suomessa.
– Kyllähän se pikkuisen ristiriitaista on, kun Tornio ja Haaparanta on rakennettu yhteen ja meillä on yhteiset palvelut ja työssäkäyntialueet, ja sitten molemmilla on ihan erilaiset strategiat koronan suhteen, Nousiainen kertoo.
– Onhan se pelko olemassa, että se Ruotsista leviäisi Suomeenkin.
Myös muutamien kymmenien kilometrien päässä Haaparannasta sijaitsevassa Kemissä asia herättää huolta.
– Olemme viranomaistahojen kanssa keskustelleet, että rajan kanssa pitää olla nyt todella tarkkana. Hyvä, että rajoitukset tiukentuivat, Nissinen toteaa.
Lue myös: Ruotsissa synkin koronapäivä – 170 vuorokaudessa kuollutta nostivat koronakuolemat yli 1200:n
Ei Uudeltamaalta keväthangille, kiitos
Uudeltamaalta on useita satoja kilometrejä Länsi-Pohjaan. Uudenmaan rajan aukaiseminen voi kuitenkin vaikuttaa myös Perämeren pohjukassa – vaikkakaan ei kovin paljoa.
– Hallituskin korosti, että matkailua olisi vältettävä, niin toivottavasti sitä uskotaan eikä lähdetä tänne keväthangille, Nissinen sanoo.
Nousiainen on samoilla linjoilla, vaikka hänellä onkin omakohtaista kokemusta siitä, miten uusmaalaisten kanssa on alueella viime päivinä toimittu.
Tornion kaupungintaloa remontoidaan ja kaupungin koko 400-vuotinen arkisto muuttaa Vantaalle.
– Sieltä on täällä muuttomiehiä parhaillaankin, kaupunginjohtaja kertoo.
– Olemme sitä kautta joutuneet pohtimaan ja käymään keskustelua, että miten esimerkiksi suojauksien kanssa toimitaan. Päädyimme siihen, että hengitysmaskeja ei tarvitse olla, mutta kaikkia ylimääräisiä kontakteja on vältettävä, Nousiainen jatkaa.
Lue myös:Katso uusimmat tiedot: Kuinka monilla ihmisillä ympäri Suomea on koronaoireita? Tästä näet oman kuntasi tilanteen
Molemmat kaupunginjohtajat haluavat välittää jokaisella alueen asukkaalle sekä myös muualle Suomeen terveisiä, että viranomaisten ohjeita on noudatettava.
– Kyllä ne ohjeet täytyy pitää mielessä. Siinä voi olla vaikutukset tosi isoja, jos alkaa lipsumaan. Rivit täytyy pitää kasassa tai tulee isompia seurauksia, Nissinen sanoo.
Pelkona on kuitenkin ihmisten turnauskestävyys.
– Pelkona on se, että tulee turnausväsymystä ja aletaan lepsuilemaan, Nousiainen huomauttaa.
– Nyt on toimittava ohjeiden mukaisesti, että rajoituksia pystytään jatkossa vapauttamaan, hän kiteyttää.