Enemmistö suomalaisista tasapainottaisi taloutta julkisten hankintojen lykkäämisellä ja karsimisella sekä yritystukien vähentämisellä. Kannatusta saa Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan myös julkisen omaisuuden myyminen. Eniten vastustettiin eläkkeiden leikkaamista.
Kunnallisalan kehittämissäätiö haastatteli kesäkuussa yli tuhatta suomalaista erilaisista keinoista Suomen talouden tasapainottamiseksi.
Tulosten perusteella kulujen vähentämiseksi ja tulojen kasvattamiseksi 66 prosenttia kannattaa ainakin jossain määrin isojen julkisten hankintojen lykkäämistä ja karsimista. Yritystukia vähentäisi 58 prosenttia.
Näkyvässä määrin kannatusta saa myös julkisen omaisuuden myyminen (41 %).
Kehittämissäätiön asiamiehen Antti Mykkäsen mukaan tutkimustulokset noudattelevat edellisten vuosien mielipiteitä.
– Ainoastaan julkisten investointien lykkääminen tuntuu hyvälle, joka on ymmärrettävää, koska harva yksityinen kansalainen kokee jotakin yksittäistä investointia niin keskeisenä.
Muita talouden tasapainottamiskeinoja ei sitten nielläkään.
Eniten vastustusta herättää eläkkeiden leikkaaminen, jota yli 80 prosenttia vastustaa ainakin jossain määrin.
Niin ikään eläkeiän nostaminen, lainanoton lisääminen entisestään ja julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaukset tuovat kitkerän maun suuhun.
Eläkkeistä ei saa kyselytutkimuksen vastausten perusteella leikata.
Selkeä enemmistö suomalaisista vastustaa myös sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaamista (59 %) sekä verotuksen kiristämistä (58 %).
Perinteiset jakolinjat näkyvät
Vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n tukijat suhtautuvat keskimäärää myönteisemmin veronkorotuksiin, veropohjan laajentamiseen ja lainanoton lisäämiseen.
Opposition edustajat suhtautuvat edellä mainittuihin keinoihin nihkeämmin. Sen sijaan he hyväksyvät hyvinvointipalveluiden ja sosiaalietuuksien leikkaukset.
Hallituspuolueista keskustan kannattajien näkemykset olivat monilta osin lähempänä oppositiota kuin muita hallituspuolueita.
– Olennaistahan tässä on katsoa millä tavalla eri puolueiden kannattajat asioita näkevät. Tässä avautuu hyvin tyypillinen vasemmisto–oikeisto -jana sekä näkemys julkisista ja yksityisistä palveluista. Nämä noudattelevat hyvin pitkälle puolueiden jo vakiintuneita näkemyksiä yhteiskunnallisiin kysymyksiin, Mykkänen korostaa.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina ensi vuoden talousarvioehdotuksen, joka on 6,3 miljardia euroa alijäämäinen. Sen isoimpia menoeriä ovat edellisvuosien tavoin terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin liittyvät menot.
Lue myös: Pääekonomisti kiteyttää valtion budjettiesityksen: "Iso kysymys on, miten nousevaan inflaatioon reagoidaan"
Valtiovarainministeriössä ollaan Mykkäsen mielestä kansan pulssilla.
– Ja aina siitä näkökulmasta, mitä kulloinenkin valtioneuvosto itse katsoo viisaaksi ja järkeväksi. Mutta totta kai verojen ja julkisten palvelujen osalta on aidosti haastavaa.
– Puolueet linjaavat kantansa niin hallituksessa kuin oppositiossa. Nämä noudattavat pitkälti puolueiden perinteisiä mielipiteitä, kuten myös kansalaisten vastaukset, Mykkänen kertoo.
Naiset suhtautuvat julkisen omaisuuden myymiseen positiivisemmin
Tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat miehiä positiivisemmin julkisen omaisuuden myyntiin ja isojen hankintojen lykkäämiseen.
Sen sijaan etuuksien karsimista sekä käyttö- ja palvelumaksujen korottamista kannattaa enemmän miehet kuin naiset.
– Keskimäärin naiset ovat enemmän julkisten palveluiden säilyttämisen ja kehittämisen kannalla, Mykkänen purkaa.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.