Valtiovarainministeriö julkaisi ensi vuoden talousarvioehdotuksen kokonaisuudessaan ministeriön verkkosivuilla. Ehdotus on 6,3 miljardia alijäämäinen.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo talouspolitiikan Suomessa olevan ennustettavaa, eikä ihmisten arki tule uuden budjetin myötä dramaattisesti muuttumaan.
– Yllätyksiä ei ollut. Ehdotus noudatti pääasiassa sitä, mitä hallitus oli aiemmin keväälä kehysneuvotteluiden yhteydessä sopinut.
Kaukorannan mukaan isoimpia menoeriä on tavalliseen tapaan terveydenhuoltoon ja eläkkeisiin liittyvät menot.
Suurimmat lisäykset ovat puolestaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia, Kaukoranta arvioi. Puolustusmenoihin on lisätty miljardi ja Ukrainan pakolaisten auttamiseen on varauduttu 700 miljoonan euron verran.
– Suurin piirtein kaksi miljardia tuli sodasta johtuvaa lisäystä, se on isoin uusi osa.
Kaikki lapsiperheet eivät ole tuen tarpeessa
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ehdotti ylimääräisen lapsilisän maksamista kaikille perheille tämän vuoden lopussa. Kaukorannan mukaan ehdotus on yksi vastaus poliittiseen tarpeeseen.
Lue lisää: Valtio apuun hintojen noustessa? Saarikko ehdottaa ylimääräistä lapsilisää kaikille perheille – VM: "Maksaisi noin 112 miljoonaa euroa"
Inflaatioon pitää hänen mukaansa reagoida, jos halutaan auttaa hintojen noususta kärsineitä kotitalouksia. Asia ei ole kuitenkaan niin yksiselitteinen.
– Kaikki lapsiperheet eivät ole tuen tarpeessa. On paljon yksin asuvia ja lapsettomia, joihin hintojen nousu osuu todella kovaa, Kaukoranta sanoo.
Kaikkia miellyttävä ratkaisu on mahdoton
Kaukoranta ei usko elokuussa alkavan budjettiriihen olevan yhtä vaikea, kuin aiempina vuosina. Hallitusta pahasti repivät teemat on jo ratkottu tai siirretty tuleville hallituksille.
– Iso kysymys on, miten nousevaan inflaatioon reagoidaan. Inflaatio ei ole samalla tavalla puolueita jakava teema kuin esimerkiksi ilmastokysymys tai työllisyys.
Hintojen nousua ei ole mahdollista korvata kaikille, arvioi Kaukoranta. Sen sijaan joudutaan tekemään poliittisia arvovalintoja.
– Tämä on tuskainen kysymys, sillä kuluttajaa halutaan tukea ja valtio sen mielellään tekisi. Valtion rahat tulevat kuitenkin veronmaksajilta. Ajatus siitä, että veronjaksajat tukevat kuluttajia, on vähän kuin hölmöläisten peiton jatkamista. Rahaa vain siirrettäisiin taskusta toiseen.
Lue myös: Mitä budjettiesitys merkitsee suomalaisten lompakolle? Asiantuntija vaatii "veroporkkanaa"
Valtionvelkaa ei tarvitse murehtia öisin
Moni on pitänyt tuloveronkevennystä yhtenä keinona reagoida inflaatioon, kertoo Kaukoranta. Kevennys koskettaisi kuitenkin todella monia, jolloin se kävisi erittäin kalliiksi, tai vaikutus yksittäiseen kotitalouteen olisi hyvin pieni.
– Luulen, että inflaatiotoimia hakiessa yksi kriteeri on, että kuluttaja tai veronmaksaja huomaa valtion tulleen vastaan. Esimerkiksi tuplalapsilisän näkee tilillä.
Vaikka työllisyys on historiallisen korkealla ja ennusteet sen suhteen hyvät, on julkinen talous silti vahvasti alijäämäinen. Se voi Kaukorannan mukaan kertoa siitä, että isoihin veronkevennyksiin tai menojen lisäämiseen ei ole varaa.
– Jos halutaan säilyttää nykyinen hyvinvointivaltio, niin lähivuosina veroja pitäisi saada nostettua tai menoja karsittua. Isot veronkevennykset istuvat huonosti tähän kuvaan.
Valtiovelkaa ei tarvitse Kaukorannan mukaanjo kuitenkaan herätä öisin miettimään.
– Eurooppalaisessa vertailussa Suomen velkataso on aika pieni ja markkinoilla luotetaan vahvasti Suomen julkisen talouden hoitoon. Valtionvelan korot ovat kansainvälisessä vertailussa matalat, joten akuuttia huolta ei ole.
Aika ei ole kuitenkaan oikea veronkorotuksille tai sosiaaliturvan heikennyksille. Julkista taloutta pitää Kaukorannan mukaan laittaa kuitenkin kuntoon siinä vaiheessa, kun talous on vakaampi.