Joka kolmas nuori kokee, ettei häntä kuulla tarpeeksi omaan tulevaisuuteensa vaikuttavissa ilmasto- ja koulutuskysymyksissä. Nuoret myös uskovat, että elämä näyttää hyvin erilaiselta vuonna 2050 kuin nyt.
Lasten ja nuorten säätiön, Tulevaisuuskoulun ja Tiedon teettämässä Suomi vuonna 2050 -kyselyselvityksessä yli 4 300 yläkouluikäiseltä nuorelta kysyttiin näiden näkemyksiä ja uskomuksia tulevaisuudesta. Kyselyn pohjalta tehty raportti julkaistaan tänään.
– Nuoret olivat hyvin radikaalisti sitä mieltä, että asiat todella eri tavalla vuonna 2050, ja tähän vaikuttavat ennen kaikkea ilmastonmuutos ja teknologian kehitys, kertoo Huomenta Suomessa vieraillut asiantuntija Hanna Koskenkangas Lasten ja nuorten säätiöltä.
– Tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta mielenkiintoista, että 85 prosenttia kokee tulevaisuuden olevan radikaalisti hyvin erilaista kuin nykyään. Yleensä meidän on tapana ennustaa tulevaisuutta perustuen henkilökohtaiseen lähimenneisyyteen ja tulevaisuus nähdään lineaarisena jatkumona tästä nykyhetkestä, jatkaa tulevaisuudentutkija Otto Tähkäpää Tulevaisuuskoulusta.
Nuoret toivovat tulosten perusteella, että ilmastonmuutos saadaan torjuttua ja hyvinvointiin ja koulutukseen satsataan.
Enemmistö pitää todennäköisenä ja toivottavana, että tulevaisuudessa ihmisten valintoja rajoitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Eli esimerkiksi autoilun tai lihansyönnin rajoittamisessa ei ole nuorten mielestä epäselvyyttä, vaan nuoret kokevat, että elämäntapojemme on muututtava, mikäli haluamme hillitä ilmastonmuutosta.
Vain harva uskoo ilmastonmuutoksen hillitsemisessä onnistumiseen
Kyselyn mukaan vain kuusi prosenttia nuorista uskoo, että ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistutaan.
– Se on lohduton tulos. Nuoret kuitenkin toivat esiin, että he ovat valmiita rajoittamaan omia valintojaan, jotta ilmastonmuutoksen torjunnassa onnistutaan. Nuoret näkevät, että tulevaisuudessa liikutaan, syödään ja asutaan hyvin eri tavalla ja tullaan tekemään sellaisia päätöksiä, jotta löydetään ilmastonmuutoksessa ratkaisuja, Koskenkangas kertoo.
Nuorten mielestä kaikkein tärkeintä on saada ilmastonmuutos kuriin, jos halutaan, että Suomessa on hyvä elää vuonna 2050.
Kaksi kolmasosaa vastanneista oli sitä mieltä, että eniten Suomea muokkaa tuohon mennessä ilmastonmuutos. Myös teknologian kehitys ja maahanmuuton lisääntyminen olivat merkittäviä joka toisen vastaajan mielestä. Teknologian vaikutusta painotti 58 prosenttia ja maahanmuuttoa 49 prosenttia.
Vain kolmasosa nuorista uskoo, että heillä on tulevaisuudessa samat mahdollisuudet kuin vanhemmillaan.
Nuorien ajatuksista on tärkeä kuulla nuorilta itseltään
Nuoret ovat kyselyn mukaan kiinnostuneita omasta tulevaisuudestaan ja suhtautuvat siihen optimistisesti. He myös kokevat, että he pystyvät vaikuttamaan tulevaisuuteen. Noin kolmasosa nuorista ajattelee omaa elämäänsä viiden, jopa kymmenenkin vuoden päähän.
Lähes puolet sen sijaan ajattelee elämäänsä hyvin lyhytnäköisesti ja 22 prosenttia nuorista ei mieti tulevaisuutta seuraavaa viikonloppua pidemmälle.
Kolmasosa puolestaan kokee, ettei heitä kuulla tarpeeksi heidän tulevaisuuttaan koskevissa kysymyksissä. Osa-alueita, joissa nuorten mielipiteitä ei kuulla, ovat muun muassa ilmasto, koulutus ja työelämä.
Tämän takia nuorille itselle teetettyjen kyselytutkimusten tekeminen on Tähkäpään mukaan tärkeää.
– Usein aikuiset olettavat asioita nuorista ja heidän toiveistaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on teknologia. Useasti meillä on stereotypinen kuva siitä, että nuoret ovat teknologiamyönteisiä diginatiiveja. Tutkimus kuitenkin osoitti, että nuorilla on kaksijakoinen suhtautuminen teknologiaan. Nuoret uskovat, että teknologian merkitys kasvaa, mutta he eivät ole varmoja siitä, onko tämä hyvä asia vai ei.